NO MINNE SE KASVATUSTIETEEN LÄHETTILÄS SITTEN KATOSI?!?

Hyvä lukijakunta,

Lienee syytä ripittäytyä siitä, miksi blogissa ei ole näkynyt kasviksen lähettiläästä mitään elonjälkiä sitten viime vuoden!

Syitä on monia...mm. viime vuodelle sattunut opiskelijavaihto, Helsingin töissä vietetty kesä sekä muutokset opiskelijalähettilästoiminnassa. Keväällä onneksi ehdin parit esittelyt ja messut kiertämään, mutta työtuntimuutosten ja opintokiireiden takia ei blogin päivittämiselle enää aikaa jäänytkään! Tekosyitä? Ehkä :D Onneksi jo psykologian peruskursseilla opetetaan defenssimekanismit ;)

Ei vaan, tämä lähettiläs aloitti gradun parissa puurtamisen viime keväänä ja jatkaa nyt siitä, mihin ennen vaihtoon lähtöä jäi. Kliseisesti voisi todeta, kuinka nyt "on aika kääntää uusi sivu elämässä..." ja sitä diipadaapaa....todellisuus on kuitenkin paljon karumpi :D Jos täältä joskus meinaa valmistua täytynee se iso-G:kin jossain vaiheessa taklata! Hiukan suru puserossa joudun siis toteamaan lähettilään työsuhteeni tältä erää päättyneen :(

Seuraa toinen klisee: "Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen!" :D sillä kasvatustieteiden tiedekunnan lähettiläänä jatkaa konkarikollegani Terhi OKLn puolelta! :) Terpalle voi siis jatkossa suunnata kaikki kasvatustieteisiin liittyvät utelut. Niin! Ja saa niitä toki minullekin vielä lähetellä! Jätän toistaiseksi blogin ja fb-sivut pystyyn, jos niihin joku satunnainen lukija sattuisi eksymään :D

Joka tapauksessa kiitos ja kumarrus teille kaikille blogia lukeneille, kysymyksiä ja kommentteja nakanneille, esittelyissä ja messuilla hihaa nykäisseille ja tsemppejä antaneille! Teitä varten tätä hommaa tehdään! Omasta puolestani toivotan tsemppiä kaikille työntäyteiseen kevääseen ja tuleviin hakuihin! Toivottavasti törmäillään! :)


T. Maria

UUSI KAUSI JA UUDET KUJEET

...siispä myös uudet markkinointipuheet!


Lähettiläskausi polkaistiin käyntiin viime viikolla ja uusien lähettiläiden sormet syyhyävät jo blogikirjoitusten ja facebook-päivitysten parissa. Ehkä me vanhatkin lähettiläät keksitään vielä tälle kaudelle jotain uutta ja mullistavaa! ;)

Ilokseni voin siis todeta saaneeni jatkaa pestissäni kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen lähettiläänä. Suuri kiitos kuuluu teille blogin lukijakunta :) Teiltä saadut kommentit, kysymykset ja kannustukset ovat olleet kullan arvoisia ja auttaneet hurjasti minua matkan varrella.

Laitelkaapa siis rohkeasti uusia aihe-ehdotuksia tulemaan niin saadaan tämä bloggauskin taas pyöräytettyä alkuun ja pääsette lukemaan jatkossakin juuri teitä kiinnostavista aiheista. Kommentteja voitte jättää edelleen tänne blogiin tai lähettää sähköpostilla osoitteeseen maria.l.valkonen@student.jyu.fi.

Uuden kauden myötä uudistan myös blogin ja facebook-sivujen ulkoasua. Jos et ole vielä Facebook-sivuilleni eksynyt, niin teeppä se ja käy samalla tykkäämässä sivuista!

MINNE LÄHETTILÄÄT KATOSIVAT?!?

Lukijoilta ja opoilta on viime viikkojen aikana tullut kyselyitä lähettilästoiminnasta, kasviksen opinnoista ja blogin jatkosta...

Huolestuneille tiedoksi: EI HÄTÄÄ - lähettiläät eivät ole kadonneet minnekään, toiminta on vain ollut yliopiston päätöksestä jäissä loppusyksyn ja siitä johtuen yksi jos toinenkin lähettiläsblogi on vietellyt hiljaiseloa viime kuukausien ajan ;) Toiminnan jatkolle on kuitenkin näytetty vihreää valoa ensi keväälle, joten toivottavasti lukiovierailuja, blogin kirjoitteluja ja muita päästään käynnistämään uudelleen tuolloin! Alkuvuodesta selviää myös uusi lähettiläskokoonpano ja eri oppiaineiden edustus.

Jos teillä herää kysymyksiä kasviksen opinnoista, yliopistoelämästä, blogista tms., kommentteja voi edelleen jättää minulle sähköpostin (maria.l.valkonen@student.jyu.fi), facebookin tai blogin kautta. Vastailen kyllä niihin kaikkiin, vaikkei virallista lähettilään-hattua tällä hetkellä olekaan päässä!

Mukavaa joulunodotusta ja lomia kaikille! Toivottavasti törmätään keväällä taas lähettiläskuvioiden merkeissä :)

JYVÄSKYLÄ OPISKELUKAUPUNKINA

Uuden opiskelijan "Aapiseen" jo toissaviikolla kirjoittelinkin asunnonhakukeinoista....nyt voisi puolestaan kurkistaa sitten siihen, millaista se asuminen ja eläminen oikeasti Jyväskylässä on!

Kuva: jyu.fi

Jyväskylä vilisee opiskelijoita vuoden ympäri. Kaupunki on kompaktin kokoinen, kaikki tarvittava löytyy oikeastaan kävely-/pyörämatkan etäisyydeltä. Myös yliopiston kampus neljine alueineen sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä keskustaa ja kampuksen sisällä on helppo suunnistaa rakennuksesta toiseen luentosalien ja meiluisten lounaspaikkojen perässä. Ainoana miinuksena mainittakoon Ylistönmäki, jonka Netta keväämmällä jo nimesikin Mordoriksi :D Syy selvinnee Villen tekemästä mainiosta videopätkästä!

Kuva: s-matkat.fi

Kampusalueen lisäksi keskustasta löytyy kaikki tarvittavat perusliikkeet, kahvilat, leffateatterit, ravintolat, baarit ym. Varsinaista kahvila- ja ravintolakulttuuria en harmikseni ole Jyväskylästä löytänyt, vaikka Helsingissä sellainen on opiskelijoillekin arkipäivää. Kahvilaexcujen sijaan Jyväskylän yliopiston opiskelijat taitavatkin viettää vapaahetkensä kampuksen pääkirjaston kahvilassa, joka onkin useimmiten iltapäivällä tupaten täynnä! Plussana mainittakoon, että hinnat ovat opiskelijaystävällisemmät kuin muissa kahvilaketjuissa ja paikan päällä törmää aina yhteen tuttuun jos toiseenkin. Kirjastolla kahvilla ennättää käydä myös luentojen välissä sen sijaan, että lähtisi raahautumaan keskustaan ja takaisin...

Jyväskylässä on kaupungin kokoon nähden myös hyvät urheilumahdollisuudet. Yliopistoliikunnan lisäksi keskustasta löytyy ainakin kolme kuntosalia ja hieman keskustan ulkopuolelta kaksi suurempaakin kuntokeskusta. Tanssisaleja löytyy keskustasta kolme ja kamppailulajeille, joogalle ym. myös omat tilansa. Futis-, koris- ym. joukkuetoiminta ovat nekin Jyväskylässä aktiivisia. Monitoimitalolla a.k.a. Monnarilla, joka sijaitsee kampuksen kupeessa, voi harrastaa oikeastaan mitä lajia tahansa! Myös AaltoAlvarin uimahalli uusittuine vesiliukumäkineen löytyy matkan varrelta Monnarille. Harjulle ja Synergia-areenalle kannattaa puolestaan suunnistaa, jos haluaa käydä katsastamassa paikallisia futis- ja lätkäpelejä.

Kuva: Tiina Mutila

Isommalta paikkakunnalta pienemmälle muuttaville neuvoisin varautumaan jonkin verran siihen, että kaikkea mitä suurkaupungista on tottunut löytämään ei välttämättä aivan löydä samanlaisena Jyväskylästä. Liikuntapaikkoja, kahviloita, vaatekauppoja ym. kyllä löytyy, mutta suurkaupungin laajaan tarjontaan ja valinnanmahdollisuuksiin tottuneena eivät puitteet välttämättä näyttäydy aivan samanlaisina täällä. Jos ei kuitenkaan ole mahdottoman vaativa ja täydellisyyden hakuinen, palvelutarjontaan on varmasti enemmän kuin tyytyväinen! Suurin osa pienemmältä paikkakunnalta Jyväskylään muuttavista puolestaan viihtyy täällä oikein hyvin ja kokee palvelutarjonnankin huomattavasti kattavammaksi kuin kotipaikkakunnallaan. Kysymys taitaa siis lähinnä olla siitä, mihin on aiemmin tottunut...

Kuva: juttualahesta.vuodatus.net

Ihmisiin on todella helppo tutustua Jyväskylässä. Vaikkei Jyväskylää aivan maaseudun pikkukyläksi voi kutsua (vaikka se Kehä IIIsen ulkopuolella sijaitseekin), on täällä todella helppoa aloittaa keskustelut tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Ihmiset ovat täällä avoimia ja ystävällisiä sekä aina valmiita auttamaan suurkaupunkilaisneitiä hädässä ;) Ja mikä parasta - keskeinen sijainti vetää opiskelijoita ja työelämän puurtajia joka puolilta Suomea! Tämä takaa myös Jyväskylästä kotoisin oleville sen, että uusia kasvoja ilmaantuu takuuvarmasti vanhojen tuttujen (ja kuluneiden?) joukkoon. Opintojen aloituksen myötä muodostuu nopeasti oma opiskelijaporukka ja sivuaineiden, järjestötoiminnan, vaihtarielämän ym. kautta voi tätäkin piiriä laajentaa entisestään. Jyväskylään on juurtunut opiskeluvuosien ja -kaverien myötä myös omat perinteet ja tavat. Tästä johtuen opiskelukaveriporukassamme onkin lanseerattu sanonta "only in jkl", minkä vain sisäpiiriläiset taitavat kunnolla ymmärtää ;)

Helposti luotavat kontaktit ja huolettomat keskustelunavaukset ovat varmasti maisemien ohella yksi asia, mitä jään vuoden päästä Jyväskylästä kaipaamaan. Täytyy myöntää että "maalaiselämä" on tainnut neljän vuoden aikana ehtiä jo tällekin stadilaiselle tekemään tepposensa....kotikaupungissa minua pidetään jo nyt kummajaisena jos erehdyn rupattelemaan kassaneidille tai bussipysäkillä seisoskelevalle niitä näitä :D Ehkä ryhdynkin tulevaisuudessa lobbaamaan jyväskyläläistä lupsakkuutta pääkaupunkiseudulle! :)

Kuva: c2is.fi

UUSI OPISKELIJA - MUISTA NÄMÄ!

Onnea kaikille kevään 2013 valinnassa hyväksytyksi tulleille ja tervetuloa Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opintoihin! :) Koska uutena opiskelijana yliopistomaailma voi vielä tuntua vieraalta ja käytännön asiat kaukaisilta, tässä muutama vinkki opiskeluelämässä alkuun pääsemiseksi:

Kuva: marcinrzeczkowski.com

1. OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelupaikka kannattaa vahvistaa heti kun päätös on tullut ja lopullisen opiskelupaikan on itse valinnut. Näin varasijoillakin olevat saavat tietoa mahdollisuuksistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä paniikkia asunnon etsinnästä ym. käytännön asioista ehdi syntyä kenellekkään. Opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi tulee maksaa ylioppilaskunnan vuosimaksu, joka takaa opiskelijahintaisen lounaan, -bussi- ja junamatkat, opiskelijaterveydenhuollon ja monia muita opiskelijaetuja erilaisissa ylioppilaskunnan järkkäämissä häppeningeissä. Ohjeet läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautumiseksi sekä JYYn lukuvuosimaksun maksamiseksi löytyvät hyväksymiskirjeestä.


2. OPISKELIJAKORTTI

Opiskelijakorttia kannattaa hakea Lyyralta elokuussa hyvissä ajoin, jotta opiskelijaeduista pääsee nauttimaan heti syyslukukauden alusta. Korttien toimitusajat eivät ole mitenkään mahdottoman pitkiä, mutta kuten muissakin instansseissa, ruuhkahuippu paikantuu syyslukukauden alkuun, jolloin tuhannet uudet korkeakouluopiskelijat aloittelevat opintotaivaltaan samaan aikaan. Opiskelijakortin hakemiseksi sinun tulee kirjautua Lyyran palveluun osoitteessa https://www.lyyra.fi/home.php. Tarvitset kortin tilaamiseksi myös digitaalisen kasvokuvan itsestäsi. Valmiin kortin voi noutaa elo-syyskuussa JYYn toimistosta.


3. OPINTOTUKI

Opintotukea kannattaa ehdottomasti hakea KELAlta ajoissa, sillä hakemusten käsittelyruuhkat huipentuvat syksyn alkuun. Tuen hakemiseksi sinun tulee täyttää tiedot asumiskustannuksistasi sekä opintojesi aloitusajankohdasta verkossa tai vaihtoehtoisesti toimittaa opintotukihakemus paperisena johonkin KELAn aluetoimistoon. Ohjeet tuen hakemiseksi löytyy osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki_nain-haet.
KELA lupaa maksaa sinulle (takautuvastikin) opintotukea siitä kuusta alkaen, jolloin olet opintotukea hakenut. Jos tuen hakeminen viivästyy osaltasi esim. lokakuulle, täytyy syyskuun vuokra ym. kustannusten maksamiseksi kehitellä muita ratkaisuja. Ole siis ajoissa tämän asian kanssa!!!!


4. ASUMINEN

Asunnon haku kannattaa (sekin) aloittaa hyvissä ajoin, sillä kaupunkiin tulijoita on syksyisin monesti enemmän kuin asuntotarjonta sallii. Mikäli olet muuttamassa Jyväskylään toiselta paikkakunnalta, suosittelen pistämään hakemusta KOASin tai JYYn kautta sisään. Ensimmäistä kertaa ko. instanssien kautta asuntoa hakevat saavat yleensä solumajoituksen, minkä jälkeen itsensä voi pistää yksiö/kaksiojonoon. Soluasumisessa on ulkopaikkakuntalaisille se hyvä puoli, että uusiin ihmisiin tutustuu helposti heti kaupunkiin muuttaessa!

Yksityisiltä markkinoilta voi myös hakea asuntoa, joskin tässä tapauksessa täytyy varautua pulittamaan hieman korkeampaa vuokrahintaa. Jos etsit kaverin kanssa kimppakämppää, sellaisen voi löytää keskustan alueeltakin suht edullisesti. Yksityisiltä markkinoilta etsiessä kannattaa tsekata JYYn asuntoilmoituspalsta, jonne voi jättää myös oman asunnonhakuilmoituksen. Oikotien, Etuoven ym. palveluiden kautta saattaa myös löytyä sopivia tärppejä, samoin kuin OVVn. Paikalliset sanomalehdet ovat myös oivallisia keinoja ensiasunnon löytämiseksi!

Mikäli asunnonetsintä viivästyy, eikä JYYlla tai KOASilla ole tarjota sinulle heti opintojen alusta asuntoa, Laajavuoressa järjestetään ensimmäisen kuukauden aikana tilapäismajoitusta. Taivasalla tai teltassa ei siis tarvitse nukkua, ellei erähenkisyys aivan välttämättä houkuttele! :D Lisätietoa tilapäismajoituksesta osoitteessa http://jyy.fi/opiskelijalle/asuminen-ja-toimeentulo/tilapaismajoitus/.


              *                    *                    *                    *                    *                    *                  


JYYn sivuilta löytyy myös uuden opiskelijan tietopaketti, mitä kannattaa hyödyntää loppukesän aikana käytännön asioita setviessä :)

Myös yliopiston nettisivuilta löytyy monenmoista tietoa ensimmäistä kertaa korkeakouluopintojaan aloittaville. Tsekkaa ainakin seuraavat sivut:
https://www.jyu.fi/hae/opiskelusta/
https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas.

Kuva: wikiwebb.pbworks.com

KASVATUSTIETEILIJÄN KEVÄÄN BILEET - TOP 3

SITSIT

Sitsit on perinteinen akateeminen illanistujaisjuhla, missä syödään, juodaan ja lauletaan juomalauluja. Sitseillä on yleensä jokin teema, joka värittää illan ohjelmanumeroita ja jonka mukaan sitsikansankin tulee pukeutua. Sitseillä noudatetaan tarkkoja käyttäytymissääntöjä, joita toastmasterit voivat aika mielivaltaisestikin illan kuluessa muuttaa. Ohjelmanumeroina toimivat erilaiset yksilö- ja ryhmätehtävät, joihin yleensä joutuu pöytäseurueensa kavaltamana ja rangaistukseksi sitsi-sääntöjen rikkomisesta. Syytökset voivat olla yhtä aiheellisia kuin aiheettomiakin ;)

Sitsejä järjestävät kaikki yliopiston ainejärjestöt. Emilellä niitä on yleensä pari-kolme vuodessa yhteistyössä muiden ainejärjestöjen kanssa. Alla kuva parin vuoden takaisista High School Prom sitseistä, missä edustamme yhdessä illan toastmasterin kanssa.

High School Prom

KASVISRISTEILY

Keväällä järjestetään valtakunnallinen kasvatustieteellisten alojen risteily a.k.a. Kasvisristeily. Vuorokauden kestävä seilaus Itämerellä starttaa Turusta ja noukkii sieltä mukaansa kasvislaisia eri puolilta Suomea. Risteilyllä pääsee siis tutustumaan muiden yliopistojen ja kaupunkien saman alan opiskelijoihin. Risteilyn pääjärjestysvastuu kiertää myös vuosittain yliopistolta toiselle. Itse en ole risteilylle vielä uskaltautunut mukaan, mutta kuuleman mukaan se sisältää ruoka- ja juomapuolen lisäksi karaokea, rasteja, tanssimista, tax freetä, Specian luentoja, Hunkseja ja speed-datingiä ;)

VAPPU

Vappu on opiskelijoiden vuoden kohokohta, jolloin kesän tuloa ja lukuvuoden päättymistä pääsee juhlistamaan hulvattomissa tunnelmissa opiskelukavereiden kanssa. Vapun kesto vaihtelee opiskelijaporukasta ja omasta jaksamisesta riippuen päivästä viikkoon tai jopa kahteen! Vapun juhlinta aloitetaan siis jo hyvissä ajoin ennen vappua ja jatketaan niin pitkään kuin oma kunto kestää...

Vappuun kuuluu siman ja serpentiinin lisäksi olennaisena osana opiskelijahaalarit, joihin korkeakouluissa opiskelevat sonnustautuvat tunnustaakseen oman pääaineensa väriä. Emileläisille onkin siunaantunut maailman hienoimmat kirkkaan oranssit haalarit, jotka erottautuvat EDUKSEEN joukosta! Jotkut muiden ainejärjestöjen edustajat tosin ovat tituleeranneet niitä myös Lemminkäisen työhaalareiksi, mutta onneksi me emileläiset tiedämme että kyseessä on vain kateellisten panetteluyritys :D

Jyväskylän opiskelijavappuperinteisiin kuuluu ainakin vappuaaton alkupäivästä järjestettävä Amazing Race -kaupunkisuunnistus, kello kuudelta Minna Canthin patsaan lakitus ja hengailua Kirkkopuistossa, etkot kavereiden luona ja jatkot keskustan baareissa. Vappupäivän ohjelmaan puolestaan kuuluu JYYn piknik Harjulla, jolloin pääsee joko nauttimaan aurinkoisesta säästä ja hyvästä ruoasta tai vaihtoehtoisesti räntäsateesta ja edellispäivän aiheuttamasta heikkovointisuudesta :D  Alla oleva foto kuvaakin hyvin tärähtänyttä meininkiämme parin vuoden takaiselta vappupiknikiltä!

Harjun vappupiknik

19 TUNTIA H-HETKEEN (VAKAVA 2013)

Luku-urakka alkaa olla lopuillaan ja h-hetki lähestyy...

OIKEIN PALJON TSEMPPIÄ KAIKILLE PÄÄSYKOKEISIIN!

Luottakaa itseenne älkääkä liikaa seurailko, missä kohti koepaperia vierustoveri on jo viilettämässä. On parempi vastailla rauhassa oikein kuin kiireessä väärin. 2 tuntia ei ole mikään huima aika kaikkien vastauksien rustailemiseen, joten liikaa ei myöskään kannata jäädä yhtä vastausvaihtoehtoa puntaroimaan. Kuten ylppäreissäkin opetetaan: jos olet epävarma oikeasta vastauksesta, luota vaistoosi. Yleensä se mikä tuntuu ensimmäiseksi parhaalta vastausvaihtoehdolta, on lopulta se oikea. Kannattaa varata vielä kokeen loppuun itselle jokunen minuutti aikaa käydä vastaukset läpi ja tarkistaa, ettei turhia virheitä ole päässyt silmien ohi livahtamaan!

Turhaan ei kannata itse koetilannetta pelätä tai mitään etukäteispanikointia harjoittaa...2 tuntia hujahtaa ohi nopeasti, ei siinä työn touhussa paljon ehdi itse koetilannetta miettiä ;) Ja mikä parasta: sen jälkeen pääse relaamaan! Muista siis onnitella itseäsi mahtavasta luku-urakasta!

Ja sitten eikun lopullisia tuloksia jännäämään..........!

Koekysymysten vastaukset ilmestyvät nettiin 23.5., joten innokkaimmat voivat käydä jo silloin kurkkimassa ja arvioimassa omia voitonmahdollisuuksiaan ;)

Kuva: prweb.com

VAKAVA 2013

Tämän kevään VAKAVA aineisto julkaistiin pari viikkoa sitten ja Terhi ehtikin jo siitä oman postauksensa kirjoitella. Koska lupasin kuitenkin myös jotain pääsykokeista teille itsekin kertoilla, tässä siis uteliaille toinen postaus aiheesta!


VAKAVA eli valtakunnallinen kasvatusalojen valintakoe(hanke) on siis kirjallinen pääsykoe, jolla voi hakea useampaan Suomen kasvatusalan koulutukseen. Kaikki yliopistot ja koulutuslinjat eivät kuitenkaan ole VAKAVA-hankkeessa mukana, joten kannattaa olla tarkkana sen kanssa, mitä aineistoa ryhtyy päähänsä paukuttamaan. VAKAVA-hankkeessa mukana olevat yliopistot ja koulutukset löytyvät täältä ja itse VAKAVA-aineisto "Samalta viivalta 7" täältä. Ne yliopistot ja koulutukset, jotka eivät ole mukana VAKAVAssa käyttävät omia pääsykokeitaan, joiden kirjalliset aineistot on yleensä ilmoitettu ko. yliopiston ja koulutuksen nettisivuilla.

Kuva: opettajantietopalvelu.fi

VAKAVAn ja Samalta viivalta -aineiston tarkoituksena on nimensä mukaisesti asettaa kaikki hakijat, myös tämän kevään abit, samalle viivalle hakuprosessissa. Kaikilla on saman verran aikaa (6 viikkoa) lukea aineisto, joka vaihtuu vuosittain, joten edellisvuosien hakijat eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin ehkä luku- ja vastaustekniikkansa kehittymisen ansiosta. Pääsykoe on monivalintakoe (n. 100 kysymystä), jossa testataan sekä aineiston ymmärtämistä että ulkoaopettelua. Kannattaa siis jo ennen varsinaista pääsykoepäivää miettiä itselleen vastaustaktiikka valmiiksi: mitä teen jos en tiedä oikeaa vastausta? Vastaanko miinuspisteidenkin uhalla vai jätänkö kokonaan vastaamatta, jolloin tulos on +/- 0? Itse pääsykoetilanteessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, paljon ko. kohdassa rokotetaan pisteitä väärästä vastauksesta. Määrät muistaakseni vaihtelevat 0,5-1,5 pisteen välillä. Kuulostaa pieneltä, mutta satojen hakijoiden joukossa 1 pisteen ero voi lopulta olla se, mikä joko takaa tai ei takaa sinulle opiskelupaikan!


Meille kasvislaisillehan VAKAVA on ainoa pääsykoe, mitään soveltavaa jatkokoetta tai muuta kakkosvaihetta ei valinnoissa käytetä. Siksi on tärkeää, että kirjallisessa kokeessa menestyy hyvin, mahdollisia epäonnistumisia ei siis pääse paikkailemaan enää myöhemmin! Kuten aiemmin jo täällä kirjoittelinkin, tärkeintä on ensin oppia ymmärtämään, mistä artikkeleissa puhutaan ja vasta sen jälkeen ryhtyä miettimään ulkoa opettelua. Lukutapoja on varmasti yhtä monta kuin lukijoitakin, joten kannattaa käyttää sitä lukutaktiikkaa, mikä itselleen on tähän astisen koulu-uran aikana osoittautunut parhaimmaksi. Joillekin se tarkoittaa muistiinpanojen kirjoittamista ja muistisääntöjen laatimista, toisille lukemattomia kertoja saman aineiston lukemista kannesta kanteen.

Itse hitaana lukijana suosin muistiinpanojen kirjoittamista, jolloin aineistoa ei tarvitse enää ensimmäisen lukukerran jälkeen käydä uudelleen läpi. Pääsykokeisiin vuosina 08 ja 09 valmistautuessani muistelisin ensin lukeneeni yhden artikkelin läpi alleviivaten siitä tärkeimmät kohdat ja sen jälkeen tehneeni artikkelista alleviivauksien perusteella itselleni muistiinpanot. Tarkoituksenani oli siis ensin saada jokin yleiskuva siitä, mistä artikkelissa puhutaan ja sen jälkeen keksiä keinoja pääkohtien muistamiseksi ja opettelemiseksi. Viimeisen viikon/t käytin muistiinpanojen päähän paukuttamiseen ja erilaisten muistisääntöjen laatimiseen. Ulkoa muistettavaakin kertyi lopulta paljon, muttei kuitenkaan mahdotonta määrää, sillä aineisto on yhteensä vain n. 150 sivun mittainen.


Pääsykoe järjestetään 7.5. klo. 13-15 eli samaan aikaan eri paikkakunnilla. Kannattaa selvittää koepaikka hyvissä ajoin ennen pääsykoepäivää, ettei tule viime hetken paniikkia! Esim. Helsingissä hakijoita on niin paljon, että koepaikkoja on useita ja ne jaetaan hakijan sukunimen mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että oma koepaikka voi löytyä mistä päin kaupunkia tahansa! Koepaikat kyllä ilmoitetaan netissä etukäteen, mutta ei tosiaan kannata olettaa, että koepaikka olisi välttämättä sama kuin kaverilla.

Itse pääsykoetilanteeseen kannattaa mennä hyvin levänneenä (mikäli mahdollista! :D) ja itseensä luottavaisena. Luottamusta itseen pääsykoe- ja tenttitilanteissa kertyy iän ja tenttikertojen myötä aina lisää, mutta ainakin omalla kohdalla pätee hyvin se sääntö, että jos on valmistautunut hyvin ja tehnyt kaikkensa materiaalin opettelemiseksi, voi luottavaisin mielin mennä kokeeseen ja luottaa, että siinä myös onnistuu. Itseään ei siis kannata yrittää pääsykoetilanteessa huijata tai ajatella että hyvällä tuurilla pääsisi sisään. Toki tuuriakin voi olla matkassa, mutta ennen kaikkea kannattaa luottaa omaan osaamiseen ja kykyyn!

Edellisvuosien VAKAVA kokeen kysymyksiä ja vastauksia kannattaa myös kurkkia, jotta saa jonkinnäköisen idean siitä, mitä tulevassa pääsykoetilanteessa on vastassa. Kannattaa myös kysellä aiempina vuosina hakeneilta kavereilta tai muilta tutuilta vinkkejä, miten he aikoinaan pääsykokeisiinsa valmistautuivat. Jokaisella korkeakouluopiskelijalla kuitenkin on omakohtaista ja arvokasta kokemusta pääsykokeisiin valmistautumisesta! :)

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KASVATUS- JA AIKUISKASVATUSTIETEEN OPINNOISTA

Muutama viikko sitten järjesteyissä yliopistomme oppiaine-esittelyissä ropisi lukiolaisilta paljon tärkeitä kysymyksiä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta. Koska kaikki aiheesta kiinnostuneet eivät varmaankaan päässeet paikalle, tässä koottuna yleisimmät kysymykset ja vastaukset:

Kuva: reneequinn.com

Mitä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät paljon erilaisia ja eri aiheisia kursseja laidasta laitaan. Opinnoissa opiskellaan mm. kasvatuspsykologiaa, kasvatussosiologiaa ja kasvatustieteen tutkimusmenetelmiä. Ote on enemmän yhteiskuntatieteellinen kuin pedagoginen. Kasvatustieteiden puolella tutkitaan kasvatusta ja koulutusta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä, tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä ja tutkitaan mm. vanhemmuuden rooleja ja nykyperheiden arkea. Aikuiskasviksessa painopiste on elinikäisessä oppimisessa, jossa tarkastellaan mm. työssä oppimista ja työhyvinvoinnin kysymyksiä. Kasvislaiset ja aikuiskasvislaiset käyvät pitkälti samat kurssit opinnoissaan läpi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kurssisisältöjä ja -valintoja enemmän omaan erikoistumiseen vaikuttaa se, millaisista kasvatusalan ilmiöistä on kiinnostunut ja mistä näkökulmasta asioita tarkastelee mm. esseitä kirjoitellessaan. Itse esimerkiksi tarkastelen korkeakouluissa ja työelämässä oppimista enemmän aikuiskasvatustieteen näkökulmasta, vaikka pääaineekseni olen valinnut yleisen kasvatustieteen.

Lisää kasviksesta tieteenalana täällä ja kursseista täällä.


Mihin kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta työllistytään?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta ei valmistuta suoraan mihinkään ammattiin. Työllistymismahdollisuuksia on monia, sillä kilpailemme mm. kauppatieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden kanssa samoista työpaikoista. Ainoa ero useimmiten on se, että työt liittyvät tavalla tai toisella enemmän kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Kasvatustieteilijöiden työelämän kentät voidaan pääpirteissään jakaa kolmeen: 1) opetukseen ja kouluttamiseen, 2) suunnitteluun ja hallintoon sekä 3) tutkimustyöhön. Näiden lisäksi kasvatustieteilijöitä työskentelee erilaisissa kasvatusalan asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä ja ohjausalan tehtävissä. Työ sijoittuu enemmän suunnittelun ja hallinnollisen työn puolelle, kuin OKL:sta valmistuvien opettajien, jotka enimmäkseen työskentelevät kentällä erilaisissa opetustehtävissä.

Lisää työkentistä täällä ja korkeakoulutettujen työllistymisestä täällä.


Millaista opiskelu kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa on?/Millaista opiskeluarki on?
Kahdella sanalla ilmaistuna: itsenäistä ja vaihtelevaa. Itsenäisiä töitä on enemmän kuin lukiossa, mutta myös kontaktiopetusta ja ryhmätöitä järjestetään eri muodoissa. Kahta samanlaista viikkoa tuskin lukuvuoteen ehtii kertyä, koska jokaisella kurssilla on erilaiset opetus- ja opiskelumenetelmät käytössä. Opiskelumetodit vaihtelevat tenttiin luvusta ja esseiden/raporttien kirjoittamisesta luennoilla ja tunneilla käymiseen. Keskeistä on kuitenkin omalla ajalla tapahtuva ajatustyö ja omista kurssisuorituksista vastuussa oleminen.

Lisää opiskeluarjesta voit lukea täältä ja täältä.


Miten hakeminen tapahtuu ja miten pääsykokeisiin kannattaa valmistautua?
Hakeminen tapahtuu kevään yhteishaun kautta, joka starttasi 4.3.2013. Pääsykokeena toimii valtakunnallinen VAKAVA-koe, jolla voi siis hakea useampaan eri kasvatusalan koulutukseen. VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan 26.3. ja kirjalliset kokeet järjestetään 7.5. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla hakijoilla (myös tämän kevään abeilla) on saman verran aikaa valmistautua pääsykokeisiin. Koska aineisto vaihtuu joka vuosi, aiemmin hakeneet eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin hakukokemuksensa kautta. Tarkoitus on, että joka kevät kaikki hakijat starttaavat "Samalta viivalta".

Pääsykoe on monivalintakoe, joten aineisto kannattaa opetella huolella. Tärkeintä on opetella ensin ymmärtämään, mistä aineiston tutkimusartikkeleissa on kyse. Vasta ymmärtämisen jälkeen kannattaa ryhtyä miettimään "ulkoa opettelua". Koska lukuaikaa on kaikilla vain vähän päälle kuukausi, se kannattaa käyttää hyödyksi! Kuukauden jaksaa hyvin tsempata ja uurastaa pääsykoeaineiston parissa kun tietää, että maaliviiva häämöttää vain viikkojen päässä! :)

Lisää pääsykokeisiin valmistautumisesta luvassa myöhemmin.
Hakemisesta voit lukea lisää täältä.

Kuva: wallcapture.com

HAKUINFOA KASVATUS- JA AIKUISKASVATUSTIETEEN KOULUTUKSEEN

Lähettiläillä on viime aikoina piisannut kiireitä erilaisten lukio- ja oppiaine-esittelyjen, yhteisten kokousten ja koulutusten merkeissä. Syy löytynee alta, eli hurjaa vauhtia lähestyvistä korkeakoulujen hakuajoista!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tasan viikon päästä maanantaina, eli 4.3. alkaa yliopistojen tämän kevään perusvalintojen haku. Nyt viimeistään kannattaa siis käydä kurkkimassa yliopiston ja kasviksen hakusivuja osoitteista:

https://www.jyu.fi/hae
https://www.jyu.fi/edu/opiskelijavalinta/
https://www.jyu.fi/edu/opiskelijavalinta/kasvatustieteen-ja-aikuiskasvatustieteen-koulutus

Linkkien kautta löydät mm. tarkat valintaperusteet, pistelaskurit, tiedot valintakokeista ja aikaisempien vuosien hakijatilastoja (joita viime viikon oppiaine-esittelyissä Lähettiläs-Terhin kanssa kuitenkin neuvoimme olemaan liikaa tuijottamatta!!!)

Valinnan ensimmäinen vaihe, eli kirjallinen VAKAVA-koe on yhteinen kaikille kasvatustieteen aloille. Yleiseen kasvikseen ja aikuiskasvikseen haetaan pelkän kirjallisen kokeen perusteella. OKL:llä, erityispedalla ja varhaiskasviksella puolestaan on kirjallisen kokeen lisäksi vielä soveltavat toisen vaiheen valintakokeet, joista löydät enemmän tietoa ko. koulutusten hakijasivuilta.

Jos yleiseen- ja aikuiskasvikseen hakeminen vielä mietityttää, niin käyppä kurkkimassa vanhoja blogitekstejäni ja yksikkömme nettisivuja. Yksikön nettisivuilta löytyy mm. opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tarinoita opinnoista ja työllistymisestä. Edelleen kuitenkin neuvon valitsemaan tässä vaiheessa opiskeltavaksi pääaineeksi sellaisen, jota on motivoitunut opiskelemaan seuraavan 5 vuoden ajan. Työllistymiskysymyksiä ehtii miettiä vielä moneen kertaan opintojen aikanakin ja hyvin todennäköistä on, että oma mielikin vielä muuttuu monta kertaa matkan varrella! Mieti siis ensisijaisesti, mistä alasta olet kiinnostunut ja mitä olet motivoitunut opiskelemaan seuraavan viiden vuoden ajan?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos hakemisesta Jyväskylän yliopistolle tai kasviksen koulutusohjelmaan herää kysymyksiä, niin jätä kommenttia tänne blogiini, Facebook-sivulleni tai osoitteeseen maria.l.valkonen@student.jyu.fi. OKL:n lähettiläs Terhi osaa puolestaan vastata opettajankoulutusasioita koskeviin kysymyksiin.

Ja jos vielä tuli sellainen fiilis, että äkkiä kaipaisi enemmän tietoa Jyväskylän yliopistosta tai kasviksen koulutuksesta, niin vinkkaa opollesi mahdollisuudesta kutsua meidät opiskelijalähettiläät lukioonne vierailulle tai tule itse pistäytymään yliopistollamme. Ensi kuussa launchataan myös virtuaalivierailut, joita voi tilata mihin päin Suomea tahansa! Koekaniinina toimii Kannuksen lukio Keski-Pohjanmaalla ;) Kauempaakin kiinnostuneilla on siis mahdollisuus kokea lähettiläät semi-livenä nettiesittelyjen kautta!

MIHIN YLIOPISTO-OPINNOISTA VALMISTUTAAN?

Kysymys, jonka kuulee useimmiten lukiolaisten tai muiden yliopistolle aikovien suusta on "Miksikä yliopisto-opinnoista valmistutaan?" Ajattelin että nyt viimeistään olisi korkea aika vastata tuohon kysymykseen......vastaukseni kuuluu: ei miksikään.

Totta on, että Lääkiksessä tai OKL:ssä opiskelevat useimmiten valmistuvat lääkäreiksi ja opettajiksi. Suurin osa yliopistokoulutuksista on kuitenkin niin kutsuttuja "generalistikoulutuksia", jolla tarkoitetaan sitä, etteivät kyseiset koulutukset valmista opiskelijoita suoraan mihinkään ammattiin. Koulutukset antavat tietoja, taitoja ja valmiuksia työskennellä monissa erilaisissa oman alan työtehtävissä. Sivuainevalinnoilla ja omalla erikoistumisella voi tietysti vaikuttaa siihen, millaisiin alan työtehtäviin haluaa suuntautua. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikilla valmistuneilla on melko yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä samoissa (moninaisissa) oman alansa tehtävissä. Tämä pätee niin kasvatustieteiden, yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden, luonnontieteiden, humanististen tieteiden, informaatiotieteiden kuin liikuntatieteidenkin koulutuksiin.

Jos lukion jälkeen halajaa itselleen suoraa ammattia, suosittelen hakeutumista jonkin ammattiopiston linjalle. Tämä siksi, etteivät myöskään ammattikorkeakoulut valmenna opiskelijoitaan varsinaisesti suoraan mihinkään ammattiin. Tradenomit ja restonomit mm. voivat työskennellä hyvin monenlaisissa kaupallisen, hotelli-, ravintola- ja turismialan työtehtävissä - jopa kilpailla samoista työpaikoista yliopistokoulutuksen saaneiden hakijoiden kanssa.

Joillekin AMKlaisille ja yliopistolaisille tämä epätietoisuus tulevista työtehtävistä voi olla ahdistavaa - toisille se on helpotus. Itse aikoinaan hakeuduin kasvatustieteen koulutukseen sillä perusteella, etten halunnut määritellä tulevia työtehtäviäni etukäteen. Halusin, että valmistuttuani minulla olisi mahdollisuudet työskennellä erilaisissa kasvatus- ja koulutusalan tehtävissä eri työorganisaatioissa, toimialoilla ja yhteiskuntasektoreilla.

Edelleenkään en osaa vastata usein kohtaamaani kysymykseen "Mikä sinusta tulee isona?" Kohta neljän opintovuoden jälkeen osaan kuitenkin (jo!) luetella työtehtäviä, joista olen kiinnostunut ja joihin ensisijaisesti tähtään valmistuttuani. Eri asia sitten, päädynkö koskaan näihin työtehtäviin. Työmahdollisuudet ja luodut suhteet voivat suunnata työuraa aivan uusille vesille ja kiinnostuksen kohteetkin voivat vielä muuttua moneen kertaan matkan varrella. Koska koulutuksemme takaa laajan ja monipuolisen alan asiantuntemuksen sekä paljon valinnanmahdollisuuksia matkan varrella, en kuitenkaan ole peloissani, ettenkö tulisi löytämään itselleni sopivia ja mielenkiintoisia työhaasteita lukuisten valinnanmahdollisuuksien joukosta. Mikään ei myöskään estä jatkokouluttautumasta ja hankkimasta erikoisosaamista jostakin alan työhtehtävistä myöhemminkin - varsinkaan kun työtehtävien seuratessa tietoyhteiskunnan kehitystä täydennyskoulutusta tarvitaan tälläkin hetkellä kaikissa olemassa olevissa ammateissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisen arvostuksen noustessa entisestään, niin varhais- kuin aikuiskoulutuksenkin kysymyksiin tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Alalla tullaan tarvitsemaan työntekijöitä, jotka ovat saaneet pohjakoulutuksensa vuosituhanteen vaihteessa ts. henkilöitä, jotka tunnustavat elinikäisen oppimisen tarpeen, osaavat luoda ja kehittää innovatiivisesti uusia kasvatus- ja koulutusratkaisuja ja jotka omaavat hyvät tietotekniset- ja tiimityöskentelytaidot. Suurten ikäluokkien eläköityessä alalle (kuin alalle) tarvitaan uutta verta, joka osaa kehittää nykyistä kasvatus- ja koulutuskenttää entistä enemmän tietoyhteiskuntaamme tukevaksi ja vanhentuneita käytäntöjä uudistaviksi. (HUOM! Uudistaviksi, ei uusintaviksi!). Juurikin kehitystä ja suunnittelua vaativiin työtehtäviin yliopistolaisilla on hyvät mahdollisuudet päästä - generalistikoulutukset kun eivät määrittele mitä ja miten suunnitellaan. Kohteet ja keinot päättää työntekijä itse (yhteistyössä muiden kollegoidensa kanssa).


                                         *          *          *          *          *

Jos siis suora ammatinvalinta kiinnostaa, kurkkaa ammattikoulujen ja -opistojen tarjoamat koulutuslinjat. Jos taas halajat laajempaan ja ei-niin ennaltamääriteltyyn koulutukseen ja ammattiin, selaile ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetustarjontaa. Jos kaipaat enemmän kontaktiopetusta, käytännön harjoittelua ja "koulumaisuutta", suuntaa ammattikorkeaan. Jos taas olet kiinnostunut luomaan ja kehittämään uutta itse, uskot kyekeneväsi haastamaan itsesi kriittiseen, teoreettiseen ja itsenäiseen opiskeluun sekä olet kiinnostunut kasvatustieteen alasta, tule ihmeessä yliopistolle!

Okei, ehkä vähän mustavalkoinen ja puolueellinen kuva :D Suosittelen siis rohkeasti kyselemään ammattikorkeaa ja ammattiopistoja koskevista opinnoista tutuilta, jotka opiskelevat kyseisissä opinahjoissa. Itse on vaikea ottaa kantaa sellaiseen, josta ei juurikaan ole kokemusta. Enkä todellakaan sano, että yliopisto-opiskelu olisi kaikille aina yhtä ruusuilla tanssimista - itsenäisten töiden määrä ja omista opinnoista yksin vastuussa oleminen voi välillä ottaa astetta enemmänkin pannuun. Loppujen lopuksi kuitenkin loputon istumalihasten harjoittaminen ja aivosolujen pyörittely palkitaan! Viimeistään sitten siellä työelämässä.....ainakin toivon niin ;)

KASVATUSTIETEILIJÄN TYÖLLISTYMINEN

Tämä blogiteksti ei ihan ennättänyt enää viime vuoden puolelle, mutta kuten lupailin ohessa juttua kasvatustieteilijän työllistymismahdollisuuksista...


Kasvatustieteilijöiden työkentän voi pääpirteissään jakaa kolmeen osaan:


OPETUS JA KOULUTTAMINEN

Kasvatustieteistä valmistuneena voi luonnollisesti työskennellä opettamiseen ja kouluttamiseen liittyvissä työtehtävissä. Useimmiten opettajana/kouluttajana toimiminen vaatii pedagogista pätevyyttä. Omissa opinnoissamme aikuiskouluttajan pätevyyden voi hankkia hakemalla maisteriopintoihin integroituun APE-ohjelmaan, jossa aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot suoritetaan ikään kuin maisteriopintojen pitkänä sivuaineena. Aikuiskouluttajia työskentelee julkisella-, yksityisellä- ja kolmannella sektorilla mm. yritysten henkilöstökouluttajina, koulutusta tarjoavissa ulkopuolisissa yrityksissä, työväenopistoissa, muun vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Kuva: eofdreams.com

SUUNNITTELU JA HALLINTO

Uskaltaisin veikata, että suurin osa opiskelijoistamme päätyy suunnittelun ja hallinnon tehtäviin eri toimialoille ja sektoreille. Suunnittelun ja hallinnon tehtävät voivat sisältää työtehtäviä aika laidasta laitaan toimialasta, työorganisaatiosta ja tittelistä riippuen. Alan töitä voi tehdä mm. koulutussuunnittelijana, henkilöstökehittäjänä, henkilöstöpäällikkönä, henkilöstökonsulttina, projektipäällikkönä, koordinaattorina jne. Alla pari esimerkkiä:

Koulutussuunnittelijat suunnittelevat koulutuskokonaisuuksia joko
- omalle oppilaitokselle/työorganisaatiolleen (esim. työväenopistot ja korkeakoulut) tai
- tuottavat koulutuspaketteja ulkopuolisille henkilöille/työorganisaatioille
(esim. korkeakoulujen alaiset täydennyskoulutuskeskukset kuten EduCluster Finland ja JAMK tai yksityiset täydennyskoulutusta tarjoavat yritykset kuten TOKIA ja Markkinointi-Instituutti).

Koulutuksen suunnitteluun kuuluu opetettavien aihesisältöjen ja kouluttajien valitseminen, koulutuksen budjetointi ja rahoituksen hankkiminen, koulutusten markkinointi, koulutuksen aikatauluttaminen, koulutustilojen hankkiminen ja muista käytännön järjestelyistä huolehtiminen. Kouluttajan ja koulutussuunnittelijan työtehtävät voivat monesti myös olla päällekkäisiä, niin että kouluttaja huolehtii myös koulutuksensa suunnittelusta ja koulutuksen suunnittelija käytännön kouluttamisesta. Kasvatusta ja koulutusta suunnitellaan myös laajemmin valtakunnallisella (OPH ja OKM ) sekä kansainvälisellä tasolla (esim. EU, YK, UNICEF).

Henkilöstöhallinnon tehtävissä pureudutaan työorganisaation henkilöstöä eli työntekijöitä ja heidän työsuhteitaan koskeviin asioihin: työsopimuksiin, rekrytointiin, työaikaan, työtiloihin, työterveyteen, työhyvinvointiin jne. Työ on pitkälti monipuolista koordinointityötä, jossa työskennellään eri toimitahojen kuten esimiesten, alaisten ja työterveydenhuollon kanssa. Henkilöstöhallinnon tehtävänä on toimia yrityksen johdon tukena järjestellen työhyvinvointiin ja työsopimuksiin liittyviä asioita sekä auttaa tarvittaessa ratkomaan esimiesten ja alaisten välisiä erimielisyys- tai ongelmatilanteita.

Henkilöstöhallinnon tehtäviin voi kuulua myös henkilöstön kehittämiseen liittyviä tehtäviä, kuten henkilöstökoulutusten suunnittelua ja järjestämistä sekä kehitys- ja palkkakeskustelujen suunnittelua ja toteuttamista. Tarkoituksena on siis, että henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia pyritään kehittämään yhteistyössä strategisen johdon kanssa työn tuottavuuden ja yritystoiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Työorganisaation koosta ja rakenteesta riippuu, kuinka paljon erilaisia työtehtäviä omaan työnkuvaan henkilöstöhallinnossa/-kehityksessä kuuluu. Alan tehtävissä työskenteleviä löytyy kaikista vähänkään isommista yrityksistä niin julkiselta-, yksityiseltä- kuin kolmanneltakin sektorilta.

Kuva: footage.shutterstock.com

TUTKIMUS

Yliopistolta saa valmiudet myös tutkimustyöhön. Omia tutkimustaitoja voi halutessaan vahvistaa yliopistolla lisensiaatin ja tohtorin jatko-opinnoissa. Tutkimusprojekteja on hyvin monenlaisia: lyhyitä/vuosien mittaisia, kyselyinä/haastatteluina/havainnointina toteutettuja, tilaustöinä tehtyjä/itse suunniteltuja ja eri tarpeisiin kuten koulutuksen kehittämiseen, lasten ja vanhempien hyvinvointiin, henkilöstön johtamiseen jne. suunnattuja. Tutkijana voi toimia mm. erilaisissa tutkimuslaitoksissa (esim. JY:n koulutuksen tutkimuslaitos), korkeakouluissa, konsultointiyrityksissä tai oman työorganisaation sisällä tehden pienimuotoisempia tutkimuksia.

Kuva: richardgjonesjr.com

Koulutuksen, suunnittelun, hallinnon ja tutkimuksen lisäksi kasvatustieteilijöitä työskentelee myös työn ja opintojen ohjaukseen liittyvissä tehtävissä, koulutuksen kansainvälisyyttä koskevissa tehtävissä ja muissa erinäisissä kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä.

MILLAISELLE OPPIJALLE KASVATUSTIETEEN OPINNOT SOVELTUVAT?

WARNING!
Aivan aluksi haluan huomauttaa, että ao. teksti pohjautuu täysin omiin ja lähimpien opiskelutovereideni kokemuksiin kasvatustieteiden opiskelusta. Koska jokaisen oppimiskokemukset ovat yksilöllisiä, ei tästä blogitekstistä pidä ottaa mitään valmista ohjenuoraa itselleen. Toivon kuitenkin, että tämä kirjoitus antaisi jonkinlaista os.viittaa teille siitä, millaista opiskelu yliopistossa ja kasvatustieteen koulutuksessa muutamalle meistä on.... joten millaiselle oppijalle kasvatustieteen opinnot mielestäni soveltuvat?

-------------------------------------------------------------------------

KASVATUSTIETEILIJÄ ON:
a) kiinnostunut kasvatus- ja koulutusalasta
b) tunnollinen ja vastuuntuntoinen
c) kykenee/haluaa opiskella itsenäisesti
d) haluaa oppia asioista syvällisesti ja laajasti
e) kriittinen ja reflektiivinen

(HUOM! kaikkia näitä ei tarvitse osata vielä opintojen alussa! voin vakuuttaa, että kaikkia taitoja pääsee ja joutuu harjoittelemaan vielä useaan otteeseen opintojen aikana ;) )

Kasvatustieteen alalla pitää luonnollisesti olla kiinnostunut kasvatuksesta ja koulutuksesta, mutta kiinnostusta on hyvä olla laajemmin ja monipuolisemmin myös muita aloja kohtaan. Koska tarkastelu on enemmän yhteiskunnallista kuin pedagogista (ilman pedagogiikan opintoja), on hyvä osata pohtia asioita eri näkökulmista ja yhdistellä oppimaansa eri tieteenaloilta/oppiaineista. Laaja-alainen ja syvällinen oppiminen tarkoittaa tässä myös sitä, että opeteltavia asioita haluaa todella oppia ymmärtämään ja soveltamaan, eikä muistamaan pelkästään ulkoa. Kun jokaiseen tenttiin on jo yksistään 2-4 kirjaa luettavana, ei ulkoa muistaminen ole edes mahdollista - ainakaan ilman että pää prakaa! Pääsykokeisiin valmistautuminen sanasta sanaan onkin sitten aivan eri asia ;)

Eräs haastattelemani vuosikurssilainen totesi viime keväänä, että "itse näissä opinnoissa synnytetään omaa oppimista tän oman ajatustyön kautta". Kuulostaa ehkä hassulta, mutta osuu oikeastaan naulan kantaan! Kasvatustieteissä (ja yliopisto-opinnoissa yleensäkin) oppimisen päämääränä on oivaltaa asioita itse

• luetun (tenttikirjat, tutkimukset, lehtiartikkelit),
• puhutun (luennot, ryhmäkeskustelut, pienopetus) ja
• kirjoitetun (esseet, oppimispäiväkirjat, raportit)

pohjalta ja rakentaa niistä omia moniulotteisia näkemyksiä. Tarkoitus ei siis ole, että joku seisoo luokan edessä kertomassa kysymyksiin oikeat vastaukset. Tästä syystä yliopisto-opiskelu vaatii myös kriittisyyttä annettua tietoa kohtaan ja kykyä perustella omia näkemyksiä.

Koska suurin osa yllä mainitusta ajatustyöstä tehdään itsenäisesti (vaikkakin opetuksesta ja ryhmäkeskusteluista voi saada siihen virikkeitä), opiskelu vaatii opiskelijalta itsenäistä otetta. Itsenäisellä otteella tarkoitetaan mm. sitä, että kykenee opiskelemaan pääsääntöisesti yksin, on itse vastuussa omasta oppimisestaan ja opintojen etenemisestä, osaa arvioida omaa oppimistaan ja tämän kautta myös ohjata oppimistaan haluttuun suuntaan. Koska oikeita vastauksia ja lopullisia totuuksia ei juurikaan ole, kukaan opettajista ei myöskään voi osoittaa sormella niitä asioita, jotka sinun tulisi vielä oppia. Siksi tarvitaan reflektiivisyyttä ja itseohjautuvuutta.

Reflektiivisyyteen liittyy myös se, että tiedostaa omat mielenkiinnonkohteet ja osaa ohjata oppimistaan tehokkasti niitä kohti. Koska ala on laaja ja "moniammatillinen", ei kaikesta millään voi oppia kaikkea! Selvittämällä omat mielenkiinnonkohteet ja sivuainemahdollisuudet, pääsee opiskelemaan juuri sitä mikä itseä eniten kiinnostaa. Samalla tulee kartuttaneeksi myös omaa erikois- ja ammatillista osaamista, joista on varmasti hyötyä myös työmarkkinoilla :)

OPETUS JA OPISKELU YLIOPISTOSSA

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin, että kurssisuorituksen saaminen ja opintopisteiden kartuttaminen omaan opintorekisteriin vaatii sitä, että tekee kaikki kurssilla vaadittavat tehtävät aikataulussa ja on paikalla niissä tapaamisissa, joissa läsnäolo on pakollista. Mitä nämä kurssilla vaadittavat tehtävät sitten ovat? Entä mitä tarkoittaa läsnäolopakolliset tunnit?


TENTIT, ESSEET, OPPIMISPÄIVÄKIRJAT JA RAPORTIT

Suurin osa kasvatustieteen opinnoista painottuu itsenäiseen työskentelyyn, jolla tarkoitetaan opiskelijan omalla ajalla tapahtuvaa opiskelua. Itsenäisistä opiskelumenetelmistä yleisimpiä ovat kirjatentteihin valmistautumiset ja esseiden kirjoittelut. Näitä riittää opinnoissamme....PALJON! Kirjatenttejä kertyy eniten sivuaineopinnoissa, kun taas pääaineopinnoissa monet kurssisuoritustavat saa valita itse (esim. osallistuuko opetukseen ja siellä teetettäviin tehtäviin, suorittaako kurssin kirjatenttinä, esseenä, lukupiirinä jne.)

Kirjatentit ovat vastaavia kuin koulukokeet - niihin luetaan tietty tenttialue ja vastataan tenttitilaisuudessa opettajan valmistelemiin kysymyksiin. Useimmiten tenttivastaukset tulee olla esseemuotoisia, mutta myös monivalintoja ja käsitteiden määrittelyjä vaativia tehtäviä on nähty käytettävän tenteissä. Varsinaisia tenttiviikkoja ei kasvatustieteen opinnoissa ole, vaan tenttejä tehdään oman tahdin mukaan ympäri lukuvuoden.

Esseet ovat varmasti monelle tuttuja jo lukiosta. Se mikä erottaa yliopistoesseet lukioesseistä, on niiden tieteellisyys. Yliopistolla esseitä kirjoitellessa valitaan jokin kysymys/ongelma, jota tutkitaan kirjallisuuden ja omien näkemysten pohjalta. Esseet siis perustuvat kurssikirjoihin, joita on yhtä esseetä kohden yleensä minimissään 2. Esseissä tulee osata asiasisällön ohella perustella omat näkemyksensä ja hallita tieteellinen viittaustekniikka. Kanditason töissä yhden esseen pituus on n. 10 sivua.

Oppimispäiväkirjoja kirjoitetaan yleisimmin kursseilla, joissa on luentoja tms. kontaktiopetusta. Oppimispäiväkirjoissa on tarkoitus vapaamuotoisesti pohtia omaa oppimistaan luentojen ja tapaamisten pohjalta. Tarkoitus ei ole referoida luentojen tai tapaamisten sisältöä, vaan pohtia niitä ajatuksia ja sitä oppimista, joita tapaamiset ovat itsessä herättäneet.

Raporteissa nimenmukaisesti raportoidaan opettajalle kurssin aikana tehdystä työstä. Usein samalla myös pohditaan sitä, mitä kurssin aikana on tullut opittua, aivan kuten oppimispäiväkirjoissakin. Erikseen on sitten tutkimusraportit, joissa kerrotaan oman tutkimuksen tavoitteista, toteutuksesta ja lopputuloksista yksityiskohtaisesti tieteellisen tutkimuksenteon kriteerejä noudattaen. Tutkimusraportteja tehdään lähinnä oman kandin ja gradun parissa.


LUENNOT, DEMOT, LUKUPIIRIT JA SEMINAARIT

Myös kontaktiopetusta ja ryhmätyöskentelyä järjestetään kurssista riippuen seuraavissa muodoissa:

Luennot ovat yliopistolla yleisin kontaktiopetuksen muoto. Luennoilla kuunnellaan luennoitsijan pitämää esitystä ja tehdään sen pohjalta omia muistiinpanoja (jos jaksetaan :D). Luennot ovat useimmiten teoriapainotteisia. Kuulijoita voi olla kurssin koosta ja suosiosta riippuen mitä tahansa 20-400 väliltä  -mitä enemmän kuulijoita, sitä vähemmän vuorovaikutusta luennoitsijan ja kuulijoiden välillä. Läsnäolo luennoilla ei kuitenkaan ole pakollista.

Demot eli demonstraatiot ovat pienryhmiä, joissa käsitellään luentojen aiheita yhdessä opettajan johdolla. Pienryhmäopetuksessa käydään keskustelua ryhmäläisten kanssa, tehdään opettajan valmistelemia tehtäviä, pidetään esitelmiä jne. Demojen tarkoituksena on, että luennoilla opittuja teorioita päästään pohtimaan syvemmin ja käytännönläheisemmin yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Demolaisia voi kurssista riippuen olla 10-30 ja niillä läsnäolo on pakollista.

Lukupiirit ovat opiskelijoista koostuvia pienryhmiä, joissa yhdessä perehdytään kurssin eri aihepiireihin lukemalla kurssikirjallisuutta ja käymällä sen pohjalta keskustelua. Lukupiireissä yleensä yksi ihminen tutustuu tiettyyn kurssin aihealueeseen ja esittelee/opettaa sen tiivistetysti muille ryhmäläisille. Tämän jälkeen ryhmässä keskustellaan aiheesta ja lopuksi kootaan raportti opettajalle ryhmätyöskentelyn kulusta. Ryhmäläisiä yhdessä lukupiirissä on yleensä 3-5. Läsnäolo lukupiirin tapaamisissa on ryhmätyöskentelyn vuoksi luonnollisesti pakollista.

Seminaarit ovat vähän kuin demojen ja lukupiirien välimuoto. Seminaareissa pohditaan kurssin aihealueita yhdessä kurssitovereiden ja opettajan kanssa. Työskentely on useimmiten tiivismuotoista (voi olla esim. parin päivän pituisia seminaareja) ja vaatii myös paljon itsenäistä valmistelua. Seminaareissa tehdään paljon ryhmätöitä esim. esitelmien, tiedonhankinnan ja keskustelun muodossa. Tarkoituksena on, että kurssiaiheisiin tutustutaan seminaarin aikana itsenäisesti, pienryhmissä ja koko ryhmän kesken. Seminaareissa on osallistujia kurssista riippuen n. 10-50 ja niissä läsnäolo on pakollista.

Erikseen on sitten vielä kielten tunnit, jotka vastaavat lukiossa järjestettävää kielten opetusta.

Seminaareja, demoja ja lukupiirejä (ts. niitä "läsnäolopakollisia tunteja") kertyy kasviksen opinnoissa kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin itsenäisesti tehtävää työtä. Kontaktiopetusta sisältävillä kursseilla on yleensä yksi luento/demo (per kurssi) per viikko, sivuaineissa luentoja saattaa olla useampiakin viikossa. Oma viikkolukujärjestys riippuu siis pitkälti siitä, kuinka paljon kursseja pyörii samanaikaisesti ja millaisia opetus-/opiskelumuotoja kursseilla on käytössä. Lukuvuoteen ehtii kertyä paljon myös sellaisia päiviä, jolloin opetusta ei ole ja jolloin kurssitöitä tehdään itsenäisesti oman aikataulun mukaan.

Kuva: thefertilebody.com

KURSSISUORITUKSET YLIOPISTOSSA: OPINTOPISTEITÄ JA ARVOSANOJA

Bileistä takaisin "vakavampaan" opiskelijan arkeen, eli kurssisuoritusten pariin! Jos joku on ehtinyt ihmettelemään, miksi kasvatustieteen laitoksemme nettisivuilla, Hakijan päivässä ja yleensä yliopistomaailmassa puhutaan aina opintopisteistä, alla selitys:


OPINTOPISTEET

Toisin kuin lukiossa, yliopistossa tutkinnon kasaamisessa ei lasketa tehtyjen kurssien määrää vaan kursseista kertyvien opintopisteiden määrää. Yliopistolla kurssit koostuvat siis opintopisteistä (op), eli kursseja suorittamalla kertyy jokaisen omaan opintorekisteriin tietty määrä opintopisteitä.

Jokainen kurssi vastaa aina ennalta asetettua määrää opintopisteitä (esim. 2, 3, 4, 5... tai 10 opintopistettä). Kurssin opintopisteiden määrä puolestaan riippuu kurssin laajuudesta ja kurssin aikana opiskelijalta vaaditusta työmäärästä. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että 1op vastaa noin 27 työtuntia. Eli suorittaessaan 5op laajuista kurssia (ja työskennellessään n. 135 tuntia kurssin aikana), kertyy opintopisteitä omaan opintorekisteriin yhteensä 5. (En suosittele laskemaan 5 vuoden opintopisteitä konvertoiduiksi työtunneiksi...itse en ainakaan uskalla :D)

Kurssin suorittaminen ja opintopisteiden saaminen vaatii sitä, että tekee kaikki kurssilla vaaditut tehtävät aikataulussa ja on läsnä niillä kursseilla, joilla läsnäolo tunneilla/luennoilla on pakollista. Useimpiin kursseihin liittyy myös lopputentti tai essee, joka vastaa lukiossa tehtäviä kokeita tai muita kurssien lopputöitä, projekteja tms. Lopputentissä tai esseessä tulee osoittaa, että on oppinut kurssin aikana vaadittavat tiedot ja taidot.

Kaikille yliopistotutkinnoille on määritelty myös vähimmäispistemäärät, jotka täytyy opiskelijalla olla kasassa ennen kuin voi valmistua kandidaatiksi tai maisteriksi. Kasvatustieteessä kandidaatin tutkinto on yhteensä 180 opintopistettä ja maisterin tutkinto 120 opintopistettä. Kandin tutkinnossa n. 90 opintopistettä kertyy siis pääaineen opinnoista ja loput 90 op sivuaineopinnoista.


ARVOSANAT

Kurssisuoritukset arvostellaan joko asteikolla 1-5 (1= välttävä, 2= tyydyttävä, 3= hyvä, 4= kiitettävä, 5= erinomainen), joka vastaa lukiossa käytettäviä arvosanoja (4-10) tai arvosanoilla hyväksytty/hylätty. Joillakin pakollisten kieliopintojen kursseilla saatetaan myös käyttää arvosanoina HT = hyvät tiedot ja TT = tyydyttävät tiedot.

Huomionarvoista on, että kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnoissa jokainen opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot jne.) on läpäistävä vähintään hyvin tiedoin (keskiarvolla 3), jotta opinnoissa pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Jos keskiarvo ei yllä minimiin, opiskelijan täytyy korottaa arvosanojaan korvaavilla tehtävillä ennen seuraavaan opintovaiheeseen siirtymistä. Saattaa ehkä joidenkin korvaan kuulostaa pikkumaiselta tai ahdistavalta, mutta näin varmistetaan että kasviksen opiskelijat todella osaavat asiansa ja pärjäävät seuraavan tason kursseilla.  Omasta kokemuksesta voin kertoa, että hyviä arvosanoja saa suhteellisen helposti kurssilta kuin kurssilta, kunhan on valmis tekemään paljon töitä kurssisuorituksen eteen :) Töitä on tehtävä huolimatta siitä, tähtääkö arvosanassa kolmoseen vai vitoseen. Työmäärää ei yliopisto-opinnoissa (valitettavasti) pääse mihinkään pakoon!

KASVATUSTIETEILIJÄN SYKSYN BILEET - TOP 3

Hypätään hetkeksi teoriaosuudesta käytäntöön ja opiskelijabileisiin! Mitkä ovat kasvatustieteilijän syksyn Top 3 bileet?


FUKSIAISET
Syksy ja sen lukuisat bileet polkaistaan viimeistään käyntiin uusille opiskelijoille järjestettävissä fuksiaisissa! Fuksiaisten tapahtumat pidetään mahdollisimman pitkälti salassa uusilta opiskelijoilta, joten liikaa en halua tässäkään bloggauksessa teille paljastaa ;) Perinteisiin kuitenkin kuuluu, että fuksiaisiin pukeudutaan teeman mukaan ja suoritetaan vanhojen opiskelijoiden järjestämiä rasteja. Rasteilla on vuosien mittaan nähty mm. munan pujottelua ja turkulaisia kiveksiä - jokainen voi sitten oman mielikuvituksensa varassa pohtia mitä nämä tarkoittavat. Illan aikana on tärkeää huolehtia omasta nestetasapainosta, sillä loppuilta huipentuu jatkobileisiin keskustassa. Suosittelen lämpimästi leikkimielisiä fuksiaisia kaikille, itselle on ainakin jäänyt aivan mahtavia muistoja omista fuksiaisista! Alla komeileekin ryhmä rämä vuonna 2009 valmiina koitokseen :D

 

  

KAUPPAKADUN APPRO
Lokakuun alussa järjestettävä Kauppakadun approbatur on monelle opiskelijalle vuoden kohokohta! Tapahtuma kerää vuosittain tuhansia opiskelijoita ympäri Suomea Jyväskylään suorittamaan vuoden hauskinta akateemista tutkintoa. Approssa kierretään keskustan rastibaareja ja kerätään leimoja omaan tutkintotodistukseen. Pienenä haasteena rastien määrää kasvatetaan vuosittain niin, etteivät tottuneimmatkaan über-tohtorit menetä leikin makua ;) Hauskaa siis piisaa ainakin aina seuraavaan aamuun saakka! Alla kasviksia approilemassa vuonna 2010. Muu kuvamateriaali ei valitettavasti ole tässä blogissa julkaisukelpoista...

EMILEN PIKKUJOULUT
Emile on kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, joka järkkää porkkanoilleen jos jonkilaista tapahtumaa vuoden mittaan aina liikuntatapahtumista leffailtoihin ja koulutustapahtumista bileisiin. Itselleni vuoden ehdoton kohokohta on marras-joulukuun vaihteessa järjestettävät pikkujoulut, joita vietetään ylioppilaskuntamme tiloissa Opinkiven saunalla. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tehtävänä on järjestää Opinkivelle leikkimielistä pelailua ja "perinteiset" arpajaiset. Useimmiten iltaa värittää myös jokin teema, jonka mukaan bilekansankin tulee pukeutua. Loppuiltaa vietetään keskustassa kaupungin muiden bilehileiden kanssa, ja kaveriporukassahan nämä bileet tunnetaan legendaarisina!

KASVATUSTIETEILIJÄN SIVUAINEOPINNOT

Edellisessä postauksessa esittelin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon sisältöä pääaineopintojen osalta. Koska sivuaineopinnot kuitenkin kuuluvat oleellisena osana tutkintoomme, ajattelin että esittelisin lyhyesti myös niiden rakennetta.

SIVUAINEET

Kandidaatin (ja maisterin) tutkinnossa tehdään oman pääaineen lisäksi siis myös tietty määrä sivuaineopintoja, jotka rakentuvat useamman eri tieteenalan kursseista. Sivuaineopinnot kattavat kasvatustieteissä jopa 50% (!!!) kandin tutkintoon valittavista kursseista.

Kandin tutkintoon on pakollista valita 1 pitkä sivuaine, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisestä sivuaineesta suoritetaan sekä perusopinnot että aineopinnot, aivan kuten omasta pääaineestakin.

Pitkän sivuaineen lisäksi kandiin voi valita:
A) yhden lyhyen sivuaineen, josta suoritetaan vain perusopinnot ja sen lisäksi pari muuta (esim. kielten) kurssia
TAI
B) erilaisia sivuaineiden kursseja oman mielenkiinnon mukaan suorittamatta mistään oppiaineesta perusopintokokonaisuutta.

Alla vielä sivuaineiden valintamahdollisuudet selkeämmin kuvattuna:

Pitkä sivuaine + lyhyt sivuaine + pari muuta kurssia

TAI

Pitkä sivuaine + muita kursseja

Itse päädyin sivuainekokonaisuuksissa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, eli valitsin sosiologian pitkäksi sivuaineeksi ja sen ohelle psykologian- ja kielten kursseja

Sosiologian pitkä sivuaine + 2 kurssia psykologiaa + kielten kursseja

Koska kandin sivuaineopintoni ovat vielä viimeistelemättä, tuleva kevät näyttää, valitsenko vielä lisää psykologian kursseja sivuaineikseni vai pitäydynkö yllä olevassa suunnitelmassa. Kurssivalintoja voi siis vielä muokata useaan otteeseen opintojen kuluessa (myös sivuainetta voi vaihtaa, jos mieli muuttuu). Opintojen alussa ei vielä tarvitse tietää tarkasti, mitä kaikkea aikoo yliopistolla opiskella tulevan 5 vuoden aikana. Toki kurssivalintoja tehdessä auttaa, jos tietää suunnilleen, mikä itseään kiinnostaa, mutta kaikkiin tieteenaloihin ja oppiaineisiin pääsee kuitenkin tutustumaan vielä yliopisto-opintojen alettua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sivuaineopinnoista löydät lisätietoa kasvatustieteen laitoksemme sivuilta: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/vapaasti-valittavat-opinnot. Sivun alaosassa on linkki "Vapaat sivuaineet täällä" jonka kautta pääset tarkastelemaan eri tieteenalojen ja oppiaineiden sivuainemahdollisuuksia. Jos kaipaat lisätietoa jostakin tietystä sivuaineesta, kurkkaa kyseisen tiedekunnan ja opetusta järjestävän laitoksen nettisivut tai laittele minulle viestiä niin etsin puuttuvat tiedot sinulle! :)

KASVATUSTIETEEN OPINTOJEN SISÄLTÖ

Ja nyt pienen tauon jälkeen siihen varsinaiseen aiheeseen eli yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintojen sisältöön:


KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO

Kasvatustieteen opinnot on jaettu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja kaksivuotiseen maisterin tutkintoon, joista kandidaatin tutkinto suoritetaan ensin. Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen yleis-, perus- ja aineopinnoista sekä sivuaineista. Maisterintutkinto puolestaan koostuu pääaineen yleis- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineista.

Tarkoituksena on siis, että omaan pääaineeseen ja sivuaineisiin tutustutaan ensin perusopinnoissa, joiden avulla opiskeltavasta tieteenalasta saa yleiskatsauksen. Perusopinnoissa esitellään yleensä tieteenalan eri toimintakenttiä ja tutkimuskohteita aika yleisellä tasolla. Aineopintovaiheessa näihin toimintakenttiin ja tutkimuskohteisiin tutustutaan lähemmin ja samalla valmentaudutaan oman kandidaatin tutkielman (eli proseminaarin) tekoon. Syventävissä opinnoissa omaa asiantuntemusta opiskeltavasta alasta syvennetään edelleen ja tutustutaan tarkemmin itseä kiinnostaviin tutkimuskohteisiin ja ilmiöihin omaa maisterin tutkielmaa (eli gradua) silmällä pitäen.

Jyväskylän yliopiston kasvastustieteen koulutukseen hakiessa, haetaan automaattisesti koko viisivuotiseen koulutukseen, eli kadidaatin tutkinnon suoritettuaan ei tarvitse enää erikseen hakea maisteriohjelmaan. Ellei sitten halua vaihtaa maisteriohjelmaa johonkin muuhun esim. ohjausalan maisteriohjelmaan, jonka mainitsin edellisessä kirjoituksessani.

Alla kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatin tutkinnon rakenne ilman sivuaineita

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


PERUSOPINNOT

Kandidaatin tutkintoon kuuluu omasta pääaineesta ensinnäkin perusopinnot, jotka on ajateltu suoritettavan opintojen ensimmäisen vuoden aikana.  Perusopintoihin kuuluu 5 kurssia, joista kolme ensimmäistä ovat yhteisiä koko kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (tarkoittaa sitä, että myös Opettajankoulutuslaitoksella opiskelevat ja erityispedagogiikan tai varhaiskasvatuksen opiskelijat suorittavat nämä samat kurssit) ja kaksi viimeistä vain yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopiskelijoille. Nämä kurssit ovat:

- Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet
- Kasvatustieteen psykologiset perusteet
- Kasvatustieteen sosiologiset perusteet
------------------------------------------------------------
- Kasvatustieteellinen tutkimus
- Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka



AINEOPINNOT

Perusopintojen lisäksi omasta pääaineesta suoritetaan aineopinnot toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Aineopintoihin kuuluu tutkimusmenetelmäopintoja, pakollisia sisältöopintoja, valinnaisia sisältöopintoja sekä proseminaari, eli kandidaatin tutkielman ja kypsyysnäytteen teko. Ennen aineopintojen aloitusta tulee päättää, haluaako opiskella yleistä kasvatustiedettä vai aikuiskasvatustiedettä pääaineenaan, sillä valinnaiset sisältöopinnot valitaan oman suuntautumisen mukaan. Kaikki muut kurssit (eli tutkimusmenetelmät, pakolliset sisältöopinnot ja proseminaari) ovat yhteisiä sekä yleisen kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille. Aineopintojen kurssit ovat:

Tutkimusmenetelmät:
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät

Pakolliset sisältöopinnot:
- Kasvatuksen ja aikuiskasvatuksen filosofis-historialliset lähestymistavat
- Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä
- Oppiminen ja kehitys

Valinnaiset sisältöopinnot:

Kasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Länsimaisen sivistyksen juuret / Kasvatus ja modernisaatio
- Oppiminen ja vuorovaikutus / Perhe ja vanhemmuus

Aikuiskasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Ammatillinen aikuiskoulutus ja työssä oppiminen / Henkilöstön kehittäminen yhteisöissä ja työorganisaatioissa
- Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä / Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet

Proseminaari ja kypsyysnäyte

Valinnaisista sisältöopinnoista valitaan siis yhteensä 3 kurssia, jotka täytyy kaikki olla joko kasvatustiedettä tai aikuiskasvatustiedettä. Kultakin riviltä tulee valita yksi kurssi, eli esim. riviltä 3 kasvatustieteilijä valitsisi joko kurssin "Oppiminen ja vuorovaikutus" tai "Perhe ja vanhemmuus". Aikuiskasvatustieteilijä puolestaan valitsisi riviltä 3 joko "Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä" tai "Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet".



YLEISOPINNOT

Pääaineopintoihin kuuluu näiden perus- ja aineopintojen lisäksi yleisopintoja, jotka tarkoittavat mm. yliopisto-opiskeluun tutustumista ja oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimista, pakollisia kielten kursseja, tietotekniikan kursseja, tutkimuskursseja, viestinnän kursseja, oman kasvatustieteellisen ammatillisuuden tutkimista ja työelämään tutustumista. Yleisopintoihin kuuluvat kurssit ovat yhteiset sekä kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille ja ne kuuluu suorittaa viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Yleisopintojen kurssit ovat:

- Johdatus yliopisto-opiskeluun + HOPS
- Englanti
- Ruotsi
- Tieto- ja viestintätekniikka (ATK)
- SPSS (tutkimusmenetelmäkurssi)
- Kirjoitusviestintä ja puheviestintä
- Ammatillinen kasvu
- Kasvatustieteilijä työelämässä



Kasvatustieteen laitoksemme sivuilta löytyy lisätietoa opintokokonaisuuksista ja kurssisisällöistä: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu. Sivulla ja sen vasemmassa palkissa olevien linkkien kautta pääset tarkastelemaan yleis-, perus-, aine- ja syventävien opintojen kurssitarjottimia.

KUINKA PÄÄDYIN KASVATUSTIETEEN OPISKELIJAKSI? (PART II)

...Miksi päädyin lopulta valitsemaan juuri Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen koulutuksen?

Ensinnäkin Jyväskylässä ei tarvinnut vielä heti ensimmäisenä opintovuotena päättää, halusiko opiskella yleistä kasvatustiedettä vai aikuiskasvatustiedettä (toisin kuin esim. Turussa, jossa jo hakuvaiheessa valittiin jompi kumpi). Toiseksi yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus vaikutti laajemmalta, monipuolisemmalta ja yleissivistävämmältä kuin Joensuun koulutus, joka keskittyi ohjausalan teorioihin ja käytänteisiin. Vaikka minua kiinnosti myös ohjausalan tehtävät (kuten työnohjaus ja opinto-ohjaus), tiesin että Jyväskylässä voisin vielä maisterivaiheessa suorittaa nämä opinnot ja saada ohjaajan pätevyyden, mikäli muuttaisin mieleni varsinaisesta "ammatin" hankinnasta. (Jyväskylä ja Joensuu ovat siis ne kaksi Suomen yliopistokaupunkia, joissa voi suorittaa yliopistotasoisen ohjaajan koulutuksen.)

Jyväskylän kasvatustieteen laitoksen opintotarjonta vaikutti myös itselleni sopivammalta ja mielenkiintoisemmalta kuin Turun yliopiston opetustarjonta. Lisäksi Jyväskylä oli minulle kaupunkina suhteellisen uusi tuttavuus ja ajattelin, että olisi mukava lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta. Tiesin myös Jyväskylän kasvatustieteellisen tiedekunnan olevan valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin arvostettu ja laadukas opinahjo. Moni tuttuni oli kyllä kertonut positiivisia opiskelukokemuksia myös Turun yliopistolta, mutta ajattelin että Jyväskylä voisi sitten olla se "minun juttuni". Myös lyhyempi välimatka (kuin Helsinki-Joensuu) ja lähellä asuvat sukulaiset vaikuttivat osaltaan päätöksentekoon.


Mikä sai minut loppujen lopuksi valitsemaan kaikista kasvatustieteen eri koulutuslinjoista juuri yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen?

Olin jo kouluaikoina kiinnostunut kasvatuksesta ja koulutuksesta. Pikkutyttönä tuli leikittyä kavereiden kanssa useampaan otteeseen koulua ja arvaatte varmaan kenen täytyi saada aina olla opettajana!:D Vaikka opettajan ja/tai kouluttajan työt kiinnostavat minua jossain määrin edelleen, halusin ensisijaisesti hakeutua sellaiseen koulutukseen, joka ei valmistaisi minua suoraan mihinkään ammattiin. Itselleni oli hakiessa tärkeää, ettei tulevaisuuden ammattia tai työtehtäviä tarvinnut tietää tai päättää etukäteen, vaan että koulutus olisi sellainen, joka tarjoaisi mahdollisuudet työskennellä valmistumisen jälkeen hyvin erilaisissa työtehtävissä, eri yrityksissä, toimialoilla ja yhteiskuntasektoreilla. Halusin siis mahdollisimman laaja-alaisen, monipuolisen, eri tieteenaloja yhdistelevän ja ns. yleissivistävän koulutuksen. Nyt kolme vuotta kasvatustiedettä opiskelleena voin todeta, että sitä koulutuslinjamme todellakin on!

En myöskään kokenut varhaiskasvatusta tai erityispedagogiikkaa itselleni oikeiksi tieteenaloiksi, sillä niissä tarkastelu rajoittuu joko lasten oppimiseen ja kasvuun tai erityistä tukea tarvitseviin oppijoihin. Koin (ja koen edelleen) että yleistä kasvatustiedettä opiskellessa tarkastelua ei tarvitse rajata tiettyyn ikäryhmään tai tiettyjä ominaisuuksia omaaviin oppijoihin. Yleisessä kasvatustieteessä tarkastelunäkökulma on laajempi. Asioita ja ilmiöitä tutkitaan enemmän ns. yhteiskunnallisina ilmiöinä, mikä puolestaan vastaa omia mielenkiinnon kohteitani kuten alla olevasta käy ilmi. Koska tarkastelua ei ole rajattu mihinkään tiettyyn ikäryhmään, ei esim. esseitä kirjoitellessa mikään myöskään estä pohtimasta varhaiskasvatuksen tai erityispedagogiikan kysymyksiä. Kuitenkaan niin syvää asiantuntemusta ei näistä aloista saa oman koulutuslinjamme kautta, ellei sitten päädy opiskelemaan niitä sivuaineina.

Myös aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kysymykset korostuvat vain ja ainoastaan yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa (tässä siis vertailen vain oman tiedekuntamme sisäisiä koulutuslinjoja, en ota tarkasteluun mukaan esim yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutuksia). En ollut koulutukseen hakiessani niinkään kiinnostunut aikuiskasvatuksesta, mutta tässä itsekin vanhetessani ja tajuttuani olevani yliopistolla yksi aikuiskoulutettavista, on aikuiskasvatuksenkin ilmiöt alkaneet kummasti kiinnostamaan ;)


Opintojen edetessä itselleni on muodostunut yhä tärkeämmäksi myös se, että pääsee vaikuttamaan opiskeltavaan sisältöön omien mielenkiinnonkohteiden eli kurssi- ja sivuainevalintojen kautta. Vaikka jokaiseen opiskeltavaan pääaineeseen liittyy aina tietty määrä pakollisia opintoja ja kursseja, loppujen lopuksi valinnanvaraa sivuaineista ja muista vapaasti valittavista kursseista kertyy todella paljon! Myös oman pääaineen sisällä on tietty määrä kursseja, joista voi valita itselleen mieluisimmat (kerron näistä enenmmän opintokokonaisuuksien ja kurssiesittelyjen yhteydessä........jos joskus pääsen sinne saakka :D). Tämä on ollut minulle erityisen tärkeää siksi, että olin jo opintoihin hakiessani kiinnostunut myös monista muista aloista ja olisin hyvin voinut hakea opiskelemaan muillekin aloille, kuten edellisessä postauksessa kerroin.

Vapaasti valittavat sivuaineet ja kurssit ovat siis mahdollistaneet sen, että olen voinut opiskella kasvatustieteen ohessa myös aikomiani kauppatieteitä ja kieliä sekä näiden lisäksi myös mm. yhteiskuntatieteellisen puolelta sosiologiaa ja psykologiaa, joita en ollut edes osannut ajatella itselleni mahdollisiksi "oppiaineiksi" yliopistolle hakiessani! Oikeastaan jo fuksivuonna tuntui siltä, että mielenkiintoisia tieteenaloja löytyy yliopistolta niin paljon että joutuisin viettämään koko loppuelämäni yliopistolla jos haluaisin opiskella kaikkia niitä :D

Huomasin, että moni muukin opiskelijalähettiläs on aiemmin kirjoitellut samasta ilmiöstä: valinnanvaikeus opintoihin hakemisessa tai sivuaineiden valitsemisessa johtuukin yleisesti siitä, että valinnanvaraa on niin paljon! Parempi kuitenkin niin, kuin että koulutusaloja ja valinnanvaraa olisi liian vähän, eikö?

Valtakunnallisen koulutuskentän hahmottamiseksi ja valinnanvaikeuden helpottamiseksi, suosittelen lämpimästi hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa ja kokemuksia itseä kiinnostavasta koulutuksesta ennen pääsykokeisiin valmistautumista ja opintoihin hakemista. Yliopiston nettisivut, hakijaoppaat ja Avoin yliopisto ovat muuan muassa oivallisia väyliä tähän, unohtamatta tietenkään meitä opiskelijalähettiläitä ;) Laitahan siis rohkeasti kysymystä tulemaan, jos jokin mietityttää yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutukseen hakemisesta. Vastaan kaikkiin kysymyksiin mielelläni! :)