KUINKA PÄÄDYIN KASVATUSTIETEEN OPISKELIJAKSI? (PART II)

...Miksi päädyin lopulta valitsemaan juuri Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen koulutuksen?

Ensinnäkin Jyväskylässä ei tarvinnut vielä heti ensimmäisenä opintovuotena päättää, halusiko opiskella yleistä kasvatustiedettä vai aikuiskasvatustiedettä (toisin kuin esim. Turussa, jossa jo hakuvaiheessa valittiin jompi kumpi). Toiseksi yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus vaikutti laajemmalta, monipuolisemmalta ja yleissivistävämmältä kuin Joensuun koulutus, joka keskittyi ohjausalan teorioihin ja käytänteisiin. Vaikka minua kiinnosti myös ohjausalan tehtävät (kuten työnohjaus ja opinto-ohjaus), tiesin että Jyväskylässä voisin vielä maisterivaiheessa suorittaa nämä opinnot ja saada ohjaajan pätevyyden, mikäli muuttaisin mieleni varsinaisesta "ammatin" hankinnasta. (Jyväskylä ja Joensuu ovat siis ne kaksi Suomen yliopistokaupunkia, joissa voi suorittaa yliopistotasoisen ohjaajan koulutuksen.)

Jyväskylän kasvatustieteen laitoksen opintotarjonta vaikutti myös itselleni sopivammalta ja mielenkiintoisemmalta kuin Turun yliopiston opetustarjonta. Lisäksi Jyväskylä oli minulle kaupunkina suhteellisen uusi tuttavuus ja ajattelin, että olisi mukava lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta. Tiesin myös Jyväskylän kasvatustieteellisen tiedekunnan olevan valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin arvostettu ja laadukas opinahjo. Moni tuttuni oli kyllä kertonut positiivisia opiskelukokemuksia myös Turun yliopistolta, mutta ajattelin että Jyväskylä voisi sitten olla se "minun juttuni". Myös lyhyempi välimatka (kuin Helsinki-Joensuu) ja lähellä asuvat sukulaiset vaikuttivat osaltaan päätöksentekoon.


Mikä sai minut loppujen lopuksi valitsemaan kaikista kasvatustieteen eri koulutuslinjoista juuri yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen?

Olin jo kouluaikoina kiinnostunut kasvatuksesta ja koulutuksesta. Pikkutyttönä tuli leikittyä kavereiden kanssa useampaan otteeseen koulua ja arvaatte varmaan kenen täytyi saada aina olla opettajana!:D Vaikka opettajan ja/tai kouluttajan työt kiinnostavat minua jossain määrin edelleen, halusin ensisijaisesti hakeutua sellaiseen koulutukseen, joka ei valmistaisi minua suoraan mihinkään ammattiin. Itselleni oli hakiessa tärkeää, ettei tulevaisuuden ammattia tai työtehtäviä tarvinnut tietää tai päättää etukäteen, vaan että koulutus olisi sellainen, joka tarjoaisi mahdollisuudet työskennellä valmistumisen jälkeen hyvin erilaisissa työtehtävissä, eri yrityksissä, toimialoilla ja yhteiskuntasektoreilla. Halusin siis mahdollisimman laaja-alaisen, monipuolisen, eri tieteenaloja yhdistelevän ja ns. yleissivistävän koulutuksen. Nyt kolme vuotta kasvatustiedettä opiskelleena voin todeta, että sitä koulutuslinjamme todellakin on!

En myöskään kokenut varhaiskasvatusta tai erityispedagogiikkaa itselleni oikeiksi tieteenaloiksi, sillä niissä tarkastelu rajoittuu joko lasten oppimiseen ja kasvuun tai erityistä tukea tarvitseviin oppijoihin. Koin (ja koen edelleen) että yleistä kasvatustiedettä opiskellessa tarkastelua ei tarvitse rajata tiettyyn ikäryhmään tai tiettyjä ominaisuuksia omaaviin oppijoihin. Yleisessä kasvatustieteessä tarkastelunäkökulma on laajempi. Asioita ja ilmiöitä tutkitaan enemmän ns. yhteiskunnallisina ilmiöinä, mikä puolestaan vastaa omia mielenkiinnon kohteitani kuten alla olevasta käy ilmi. Koska tarkastelua ei ole rajattu mihinkään tiettyyn ikäryhmään, ei esim. esseitä kirjoitellessa mikään myöskään estä pohtimasta varhaiskasvatuksen tai erityispedagogiikan kysymyksiä. Kuitenkaan niin syvää asiantuntemusta ei näistä aloista saa oman koulutuslinjamme kautta, ellei sitten päädy opiskelemaan niitä sivuaineina.

Myös aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kysymykset korostuvat vain ja ainoastaan yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa (tässä siis vertailen vain oman tiedekuntamme sisäisiä koulutuslinjoja, en ota tarkasteluun mukaan esim yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutuksia). En ollut koulutukseen hakiessani niinkään kiinnostunut aikuiskasvatuksesta, mutta tässä itsekin vanhetessani ja tajuttuani olevani yliopistolla yksi aikuiskoulutettavista, on aikuiskasvatuksenkin ilmiöt alkaneet kummasti kiinnostamaan ;)


Opintojen edetessä itselleni on muodostunut yhä tärkeämmäksi myös se, että pääsee vaikuttamaan opiskeltavaan sisältöön omien mielenkiinnonkohteiden eli kurssi- ja sivuainevalintojen kautta. Vaikka jokaiseen opiskeltavaan pääaineeseen liittyy aina tietty määrä pakollisia opintoja ja kursseja, loppujen lopuksi valinnanvaraa sivuaineista ja muista vapaasti valittavista kursseista kertyy todella paljon! Myös oman pääaineen sisällä on tietty määrä kursseja, joista voi valita itselleen mieluisimmat (kerron näistä enenmmän opintokokonaisuuksien ja kurssiesittelyjen yhteydessä........jos joskus pääsen sinne saakka :D). Tämä on ollut minulle erityisen tärkeää siksi, että olin jo opintoihin hakiessani kiinnostunut myös monista muista aloista ja olisin hyvin voinut hakea opiskelemaan muillekin aloille, kuten edellisessä postauksessa kerroin.

Vapaasti valittavat sivuaineet ja kurssit ovat siis mahdollistaneet sen, että olen voinut opiskella kasvatustieteen ohessa myös aikomiani kauppatieteitä ja kieliä sekä näiden lisäksi myös mm. yhteiskuntatieteellisen puolelta sosiologiaa ja psykologiaa, joita en ollut edes osannut ajatella itselleni mahdollisiksi "oppiaineiksi" yliopistolle hakiessani! Oikeastaan jo fuksivuonna tuntui siltä, että mielenkiintoisia tieteenaloja löytyy yliopistolta niin paljon että joutuisin viettämään koko loppuelämäni yliopistolla jos haluaisin opiskella kaikkia niitä :D

Huomasin, että moni muukin opiskelijalähettiläs on aiemmin kirjoitellut samasta ilmiöstä: valinnanvaikeus opintoihin hakemisessa tai sivuaineiden valitsemisessa johtuukin yleisesti siitä, että valinnanvaraa on niin paljon! Parempi kuitenkin niin, kuin että koulutusaloja ja valinnanvaraa olisi liian vähän, eikö?

Valtakunnallisen koulutuskentän hahmottamiseksi ja valinnanvaikeuden helpottamiseksi, suosittelen lämpimästi hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa ja kokemuksia itseä kiinnostavasta koulutuksesta ennen pääsykokeisiin valmistautumista ja opintoihin hakemista. Yliopiston nettisivut, hakijaoppaat ja Avoin yliopisto ovat muuan muassa oivallisia väyliä tähän, unohtamatta tietenkään meitä opiskelijalähettiläitä ;) Laitahan siis rohkeasti kysymystä tulemaan, jos jokin mietityttää yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutukseen hakemisesta. Vastaan kaikkiin kysymyksiin mielelläni! :)