torstai 11. huhtikuuta 2013

VAKAVA 2013


Tämän kevään VAKAVA aineisto julkaistiin pari viikkoa sitten ja Terhi ehtikin jo siitä oman postauksensa kirjoitella. Koska lupasin kuitenkin myös jotain pääsykokeista teille itsekin kertoilla, tässä siis uteliaille toinen postaus aiheesta!


VAKAVA eli valtakunnallinen kasvatusalojen valintakoe(hanke) on siis kirjallinen pääsykoe, jolla voi hakea useampaan Suomen kasvatusalan koulutukseen. Kaikki yliopistot ja koulutuslinjat eivät kuitenkaan ole VAKAVA-hankkeessa mukana, joten kannattaa olla tarkkana sen kanssa, mitä aineistoa ryhtyy päähänsä paukuttamaan. VAKAVA-hankkeessa mukana olevat yliopistot ja koulutukset löytyvät täältä ja itse VAKAVA-aineisto "Samalta viivalta 7" täältä. Ne yliopistot ja koulutukset, jotka eivät ole mukana VAKAVAssa käyttävät omia pääsykokeitaan, joiden kirjalliset aineistot on yleensä ilmoitettu ko. yliopiston ja koulutuksen nettisivuilla.


Kuva: opettajantietopalvelu.fi
VAKAVAn ja Samalta viivalta -aineiston tarkoituksena on nimensä mukaisesti asettaa kaikki hakijat, myös tämän kevään abit, samalle viivalle hakuprosessissa. Kaikilla on saman verran aikaa (6 viikkoa) lukea aineisto, joka vaihtuu vuosittain, joten edellisvuosien hakijat eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin ehkä luku- ja vastaustekniikkansa kehittymisen ansiosta. Pääsykoe on monivalintakoe (n. 100 kysymystä), jossa testataan sekä aineiston ymmärtämistä että ulkoaopettelua. Kannattaa siis jo ennen varsinaista pääsykoepäivää miettiä itselleen vastaustaktiikka valmiiksi: mitä teen jos en tiedä oikeaa vastausta? Vastaanko miinuspisteidenkin uhalla vai jätänkö kokonaan vastaamatta, jolloin tulos on +/- 0? Itse pääsykoetilanteessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, paljon ko. kohdassa rokotetaan pisteitä väärästä vastauksesta. Määrät muistaakseni vaihtelevat 0,5-1,5 pisteen välillä. Kuulostaa pieneltä, mutta satojen hakijoiden joukossa 1 pisteen ero voi lopulta olla se, mikä joko takaa tai ei takaa sinulle opiskelupaikan!


Meille kasvislaisillehan VAKAVA on ainoa pääsykoe, mitään soveltavaa jatkokoetta tai muuta kakkosvaihetta ei valinnoissa käytetä. Siksi on tärkeää, että kirjallisessa kokeessa menestyy hyvin, mahdollisia epäonnistumisia ei siis pääse paikkailemaan enää myöhemmin! Kuten aiemmin jo täällä kirjoittelinkin, tärkeintä on ensin oppia ymmärtämään, mistä artikkeleissa puhutaan ja vasta sen jälkeen ryhtyä miettimään ulkoa opettelua. Lukutapoja on varmasti yhtä monta kuin lukijoitakin, joten kannattaa käyttää sitä lukutaktiikkaa, mikä itselleen on tähän astisen koulu-uran aikana osoittautunut parhaimmaksi. Joillekin se tarkoittaa muistiinpanojen kirjoittamista ja muistisääntöjen laatimista, toisille lukemattomia kertoja saman aineiston lukemista kannesta kanteen.

Itse hitaana lukijana suosin muistiinpanojen kirjoittamista, jolloin aineistoa ei tarvitse enää ensimmäisen lukukerran jälkeen käydä uudelleen läpi. Pääsykokeisiin vuosina 08 ja 09 valmistautuessani muistelisin ensin lukeneeni yhden artikkelin läpi alleviivaten siitä tärkeimmät kohdat ja sen jälkeen tehneeni artikkelista alleviivauksien perusteella itselleni muistiinpanot. Tarkoituksenani oli siis ensin saada jokin yleiskuva siitä, mistä artikkelissa puhutaan ja sen jälkeen keksiä keinoja pääkohtien muistamiseksi ja opettelemiseksi. Viimeisen viikon/t käytin muistiinpanojen päähän paukuttamiseen ja erilaisten muistisääntöjen laatimiseen. Ulkoa muistettavaakin kertyi lopulta paljon, muttei kuitenkaan mahdotonta määrää, sillä aineisto on yhteensä vain n. 150 sivun mittainen.


Pääsykoe järjestetään 7.5. klo. 13-15 eli samaan aikaan eri paikkakunnilla. Kannattaa selvittää koepaikka hyvissä ajoin ennen pääsykoepäivää, ettei tule viime hetken paniikkia! Esim. Helsingissä hakijoita on niin paljon, että koepaikkoja on useita ja ne jaetaan hakijan sukunimen mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että oma koepaikka voi löytyä mistä päin kaupunkia tahansa! Koepaikat kyllä ilmoitetaan netissä etukäteen, mutta ei tosiaan kannata olettaa, että koepaikka olisi välttämättä sama kuin kaverilla.

Itse pääsykoetilanteeseen kannattaa mennä hyvin levänneenä (mikäli mahdollista! :D) ja itseensä luottavaisena. Luottamusta itseen pääsykoe- ja tenttitilanteissa kertyy iän ja tenttikertojen myötä aina lisää, mutta ainakin omalla kohdalla pätee hyvin se sääntö, että jos on valmistautunut hyvin ja tehnyt kaikkensa materiaalin opettelemiseksi, voi luottavaisin mielin mennä kokeeseen ja luottaa, että siinä myös onnistuu. Itseään ei siis kannata yrittää pääsykoetilanteessa huijata tai ajatella että hyvällä tuurilla pääsisi sisään. Toki tuuriakin voi olla matkassa, mutta ennen kaikkea kannattaa luottaa omaan osaamiseen ja kykyyn!

Edellisvuosien VAKAVA kokeen kysymyksiä ja vastauksia kannattaa myös kurkkia, jotta saa jonkinnäköisen idean siitä, mitä tulevassa pääsykoetilanteessa on vastassa. Kannattaa myös kysellä aiempina vuosina hakeneilta kavereilta tai muilta tutuilta vinkkejä, miten he aikoinaan pääsykokeisiinsa valmistautuivat. Jokaisella korkeakouluopiskelijalla kuitenkin on omakohtaista ja arvokasta kokemusta pääsykokeisiin valmistautumisesta! :)