keskiviikko 26. syyskuuta 2012

YLEINEN KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE A.K.A. "KASVIS" OPPIAINEENA

Ryhtyessäni kirjoittamaan tätä blogi-tekstiä, tarkoituksenani oli ensin kertoa teille lukijoille millaisista opintokokonaisuuksista ja kursseista yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opinnot koostuvat. Kirjoittaessani tajusin kuitenkin, että Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ei välttämättä ole tieteenalana ja oppiaineena vielä kaikille tuttu. Siispä päädyinkin tässä postauksessa ensin esittelemään opintolinjaamme yleisemmin:

Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede on koulutusalana hyvin laaja, monipuolinen ja yleissivistävä. Koulutuksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen kenttää erilaisista näkökulmista kuten kasvatussosiologisista tai kasvatuspsykologisista lähtökohdista. Tarkastelun kohteena ovat erilaiset kasvatukselliset tai koulutukselliset ilmiöt, kuten perheiden arki ja kotikasvatus, oppimisen kehityskaari, erilaiset oppimisympäristöt (esim. päiväkodit, koulut, työpaikat), aikuisten oppiminen, työssä oppiminen ja vuorovaikutuksellinen oppiminen (jolla yleisimmin tarkoitetaan oppimista muiden ihmisten kanssa). Tarkasteltavia ilmiöitä on lukuisia ja niitä on siksi hieman vaikea selittää tässä lyhyesti sen syvällisemmin. Ilmiöksi kelpaa oikeastaaan mikä tahansa kasvatukseen tai koulutukseen liittyvä asia yhteiskunnassa.

Kasvatustiedettä pidetäänkin välillä vähän "sillisalaattina" sillä se yhdistelee aineksia eri oppiaineista ja tieteenaloista, kuten psykologiasta, filosofiasta, yhteiskuntapolitiikasta, sosiologiasta, viestintätieteistä, historiasta ja kauppatieteistä. Pääasiassa koulutus on sekoitus humanistista (eli ihmistieteellistä) ja yhteiskuntatieteellistä ajattelutapaa. Se kuinka kasvatustieteellistä, humanistista tai yhteiskuntatieteellistä oma ajatusmaailma kasvatustieteen opiskelijana on, riippuu kuitenkin pitkälti omista mielenkiinnonkohteista ja niiden pohjalta valituista sivuaineista.

Kuten muissakin yliopistokoulutuksissa, kasvatustieteessäkin opiskellaan pääaineen lisäksi tietty määrä sivuaineita (kerron määristä tarkemmin seuraavassa postauksessa). Suosituimpia sivuaineita opiskelijoidemme keskuudessa ovat viime vuosina olleet yhteiskuntatieteet (esim. yhteiskuntapolitiikka, sosiologia ja psykologia), kauppatieteet, erityispedagogiikka, viestintätieteet (esim. puheviestintä ja yhteisöviestintä) sekä kielet. Sivuaineeksi voi yleensä valita yliopiston eri tiedekuntien tarjonnasta minkä vain oppiaineen. Rajoituksia on lähinnä sen suhteen, kuinka paljon yhtä ainetta voi opiskella sivuaineena. Olenkin monesti opiskelutovereideni kanssa hämmästellyt sitä, kuinka erilaisia myös meidän ajatusmaailmaamme voivat olla keskenään kun yksi on lukenut pitkänä sivuaineena yhteiskuntatieteitä, toinen kauppatieteitä ja kolmas erityspedagogiikkaa. Omilla sivuainevalinnoilla pystyy siis paljonkin vaikuttamaan siihen, millaiseksi koulutus ja sen kautta opitut tiedot ja taidot itselleen muodostuvat.

Toisin kuin moni luulee, yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen linjalta ei valmistuta käytännön opettajiksi tai kouluttajiksi, vaan yleisempiin ja monipuolisempiin (usein myös hallinnollisempiin) kasvatusalan tehtäviin. Opiskelijoitamme on päätynyt koulutuksen jälkeen työelämässä mm. koulutuksen suunnittelijoiksi, tutkijoiksi, henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin, ohjauksen tehtäviin, kasvatus ja koulutusalan projekteihin projektipäälliköiksi tai -apulaisiksi sekä myöskin kouluttajiksi. Kouluttajan pätevyyttä ei siis saa suoraan kasvatustieteen opinnoista, mutta maisterivaiheessa voi hakeutua aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin, joiden kautta saa pätevyyden opettaa ja kouluttaa aikuisoppijoita. Lasten tai nuorten opettajan pätevyyttä ei koulutuslinjamme kautta saa siksi, että lasten tai nuorten opettamiseksi tulisi opiskella myös peruskouluissa tai lukioissa opetettavia oppiaineita. Myöskään lastentarhanopettajan pätevyyttä ei voi hankkia Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintolinjan kautta, vaan kaikki varsinaiset opettajankoulutukset tarjotaan yliopistomme Opettajankoulutuslaitoksella (OKL:ssä).

Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede on siis lyhyesti sanottuna laaja, monipuolinen, yleissivistävä ja ei-ammattiin valmistava kasvatustieteen koulutusala. Koulutukseen kannattaa hakeutua, jos kokee olevansa kiinnostunut kasvatuksesta ja koulutuksesta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä ja muutenkin kuin opettamisammatin kautta. Koulutukseen hakiessa ei tarvitse vielä olla tarkkaa käsitystä siitä, mitkä työtehtävät, kasvatustieteelliset ilmiöt tai sivuaineet itseään kiinnostavat. Tärkeintä on olla avoin eri alojen teorioille ja käytännöille sekä halukas oppimaan kasvastustieteestä lisää!

2 kommenttia:

  1. tää postaus on mahtava, kerrankin joku puhuu yleisestä kasv.tieteestä, eikä aina vaan luokanopettajist tms! Jes!!

    VastaaPoista
  2. Itse asiassa mun tietämyksen mukaan sivuaineena on hyvinkin mahdollista hankkia aineenopen pätevyys, kun tekee pedagog. opinnot ja lisäksi sivuaineena esimerkiksi englantia. Aineenopettajan pätevyys koostuu pedagog. opinnoista ja aineopinnoista.

    VastaaPoista