Ja nyt pienen tauon jälkeen siihen varsinaiseen aiheeseen eli yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintojen sisältöön:
KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO
Kasvatustieteen opinnot on jaettu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja kaksivuotiseen maisterin tutkintoon, joista kandidaatin tutkinto suoritetaan ensin. Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen yleis-, perus- ja aineopinnoista sekä sivuaineista. Maisterintutkinto puolestaan koostuu pääaineen yleis- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineista.
Tarkoituksena on siis, että omaan pääaineeseen ja sivuaineisiin tutustutaan ensin perusopinnoissa, joiden avulla opiskeltavasta tieteenalasta saa yleiskatsauksen. Perusopinnoissa esitellään yleensä tieteenalan eri toimintakenttiä ja tutkimuskohteita aika yleisellä tasolla. Aineopintovaiheessa näihin toimintakenttiin ja tutkimuskohteisiin tutustutaan lähemmin ja samalla valmentaudutaan oman kandidaatin tutkielman (eli proseminaarin) tekoon. Syventävissä opinnoissa omaa asiantuntemusta opiskeltavasta alasta syvennetään edelleen ja tutustutaan tarkemmin itseä kiinnostaviin tutkimuskohteisiin ja ilmiöihin omaa maisterin tutkielmaa (eli gradua) silmällä pitäen.
Jyväskylän yliopiston kasvastustieteen koulutukseen hakiessa, haetaan automaattisesti koko viisivuotiseen koulutukseen, eli kadidaatin tutkinnon suoritettuaan ei tarvitse enää erikseen hakea maisteriohjelmaan. Ellei sitten halua vaihtaa maisteriohjelmaa johonkin muuhun esim. ohjausalan maisteriohjelmaan, jonka mainitsin edellisessä kirjoituksessani.
Alla kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatin tutkinnon rakenne ilman sivuaineita
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
PERUSOPINNOT
Kandidaatin tutkintoon kuuluu omasta pääaineesta ensinnäkin perusopinnot, jotka on ajateltu suoritettavan opintojen ensimmäisen vuoden aikana. Perusopintoihin kuuluu 5 kurssia, joista kolme ensimmäistä ovat yhteisiä koko kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (tarkoittaa sitä, että myös Opettajankoulutuslaitoksella opiskelevat ja erityispedagogiikan tai varhaiskasvatuksen opiskelijat suorittavat nämä samat kurssit) ja kaksi viimeistä vain yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopiskelijoille. Nämä kurssit ovat:
- Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet
- Kasvatustieteen psykologiset perusteet
- Kasvatustieteen sosiologiset perusteet
------------------------------------------------------------
- Kasvatustieteellinen tutkimus
- Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka
AINEOPINNOT
Perusopintojen lisäksi omasta pääaineesta suoritetaan aineopinnot toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Aineopintoihin kuuluu tutkimusmenetelmäopintoja, pakollisia sisältöopintoja, valinnaisia sisältöopintoja sekä proseminaari, eli kandidaatin tutkielman ja kypsyysnäytteen teko. Ennen aineopintojen aloitusta tulee päättää, haluaako opiskella yleistä kasvatustiedettä vai aikuiskasvatustiedettä pääaineenaan, sillä valinnaiset sisältöopinnot valitaan oman suuntautumisen mukaan. Kaikki muut kurssit (eli tutkimusmenetelmät, pakolliset sisältöopinnot ja proseminaari) ovat yhteisiä sekä yleisen kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille. Aineopintojen kurssit ovat:
Tutkimusmenetelmät:
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät
Pakolliset sisältöopinnot:
- Kasvatuksen ja aikuiskasvatuksen filosofis-historialliset lähestymistavat
- Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä
- Oppiminen ja kehitys
Valinnaiset sisältöopinnot:
Kasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Länsimaisen sivistyksen juuret / Kasvatus ja modernisaatio
- Oppiminen ja vuorovaikutus / Perhe ja vanhemmuus
Aikuiskasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Ammatillinen aikuiskoulutus ja työssä oppiminen / Henkilöstön kehittäminen yhteisöissä ja työorganisaatioissa
- Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä / Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet
Proseminaari ja kypsyysnäyte
Valinnaisista sisältöopinnoista valitaan siis yhteensä 3 kurssia, jotka täytyy kaikki olla joko kasvatustiedettä tai aikuiskasvatustiedettä. Kultakin riviltä tulee valita yksi kurssi, eli esim. riviltä 3 kasvatustieteilijä valitsisi joko kurssin "Oppiminen ja vuorovaikutus" tai "Perhe ja vanhemmuus". Aikuiskasvatustieteilijä puolestaan valitsisi riviltä 3 joko "Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä" tai "Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet".
YLEISOPINNOT
Pääaineopintoihin kuuluu näiden perus- ja aineopintojen lisäksi yleisopintoja, jotka tarkoittavat mm. yliopisto-opiskeluun tutustumista ja oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimista, pakollisia kielten kursseja, tietotekniikan kursseja, tutkimuskursseja, viestinnän kursseja, oman kasvatustieteellisen ammatillisuuden tutkimista ja työelämään tutustumista. Yleisopintoihin kuuluvat kurssit ovat yhteiset sekä kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille ja ne kuuluu suorittaa viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Yleisopintojen kurssit ovat:
- Johdatus yliopisto-opiskeluun + HOPS
- Englanti
- Ruotsi
- Tieto- ja viestintätekniikka (ATK)
- SPSS (tutkimusmenetelmäkurssi)
- Kirjoitusviestintä ja puheviestintä
- Ammatillinen kasvu
- Kasvatustieteilijä työelämässä
Kasvatustieteen laitoksemme sivuilta löytyy lisätietoa opintokokonaisuuksista ja kurssisisällöistä: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu. Sivulla ja sen vasemmassa palkissa olevien linkkien kautta pääset tarkastelemaan yleis-, perus-, aine- ja syventävien opintojen kurssitarjottimia.
Kiitos paljon näistä bloggauksistasi! :) Olen kiinnostunut kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opinnoista ja täältä blogistasi olenkin saanut paljon vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin. Kasvatustieteen opinnot vaikuttavat tosi mielenkiintoisilta, mutta kovasti on tullut mietittyä työllistymismahdollisuuksia, sitä millaisia ne ovat niillä kasvatustieteen maistereilla, joilla ei ole opettajan pedagogista pätevyyttä..Odotan innolla uusia bloggauksiasi. Abivuotta on minulla vielä jäljellä,joten eivätköhän ne jatkokoulutussuunnitelmatkin vielä selkiydy :)
VastaaPoistaMielettömästi kiitoksia positiivisesta palautteesta! Mahtavaa kuulla, että tarinoinnistani on ollut konkreettista hyötyä jollekin :)
PoistaAjatuksena on ollut kirjoittaa myös kasvatustieteilijöiden työllistymisestä, jahka sinne saakka kerkiän ;) Mutta sinulle (ja mahdollisille muille uteliaille) voin jo tässä vaiheessa todeta, että ilman töitä ei tarvitse pelätä jäävänsä kasvatustieteen maisterin koulutuksella. Maisterintutkintoon voi halutessaan liittää ne pedagogiset opinnot, joilla saa aikuiskouluttajan pätevyyden. Mutta myös suunnittelun-, hallinnon ja tutkimuksen tehtävissä on mahdollista työskennellä ilman pedagogista pätevyyttä. Työpaikoista kilpailemme lähinnä yhteiskunta- ja kauppatieteilijöiden kanssa, joten työtehtävistä ja -paikoista varmasti kyllä riittää valinnanvaraa työmarkkinoilla!
Muillekin tässä samalla rohkaisuksi, että heittäkää ihmeessä kommenttia, palautetta tai kysymyksiä tänne/facebookiin/sähköpostiini! Kaikki risut ja ruusut ovat tervetulleita :) kommenttienne kautta saan tärkeää tietoa siitä, mikä teitä kiinnostaa ja mistä aiheista haluaisitte kuulla lisää. Siispä tämän ensimmäisen palautteen myötä lupaan vauhdittaa myös työllistymisestä kertovan postauksen kirjoittamista!
Heippa Maria!
VastaaPoistaKiitos paljon hyvästä blogistasi! Sulla on hyvä kirjoitustyyli: selkeä, reipas ja kiinnostava!
Eksyin tänne Googlen kautta, kun etsiskelin tietoa kasvatustieteistä. Tarkoituksena on hakea Helsingin yliopistoon lukemaan ainetta nyt ensi kevään hauissa!
Olen saanut paljon tietoa sivuiltasi ja itseasiassa nyt jonkin aikaa olen aloittanut päiväni lukemalla blogiasi! x)
Ajattelin kysyä vielä näin erikseen:
- Kuinka kiireistä opiskelu on? Onko koulua joka päivä esim. 8-16?
- Teetkö työtä samaan aikaan? Itse ohjaan 3 paikassa jumppia ja olisi kuitenkin tarkoitus jatkaa näissä paikoissa, tosin tietenkin vähentää sitten jos ja KUN [ ;) ] pääsen opiskelemaan.
- Tiedätkö onko mahdollista käydä esim. vaihdossa jonkun aikaa?
Mulla oli paljon enemmän kysymyksiä, mutta ne unohtui kirjoittaessa... :D hehhee..
Mutta olen enemmän kuin KIITOLLINEN vastauksestasi! :)
(toivottavasti pidät blogia yllä, sillä olin huomaavinani, että viime kirjoituksesti taisi olla heinäkuussa..)
Odotellessa,
Hanna :)
PS. Ihanaa joulun aikaa! :)
Heippa Hanna ja tuhannesti kiitoksia kommenteista! Kiva kuulla, että bloggauksista on ollut hyötyä Helsinginkin päähän :) Blogi on muotoutunut pikkuhiljaa sitä kirjoittaessa, mutta hiljaiseloa on viime aikoina piisannut siitä syystä, että lähettilästoimintamme on ollut yliopiston toimesta jäissä. Jatkoa toiminnalle näyttäisi kuitenkin olevan ensi kevään alusta, joten toivotaan että pääsen jatkamaan blogin parissa tuolloin!
PoistaSitten kysymyksiisi...
Läsnäolopakollista kontaktiopetusta on kasviksen opinnoissa todella vähän, en muista että itselläni olisi koko viiden opiskeluvuoden aikana ollut yhtään 8-16 päivää pakollista läsnäoloa. Oma opiskeluaikataulu ja "lukujärjestys" riippuu kuitenkin todella paljon siitä, mitä kursseja on mihinkin jaksoon itselle valinnut ja mitä opetus- tai opiskelumuotoja niissä käytetään. Kahta täysin samanlaista viikkoa tuskin pääsee kertymään opiskeluvuoteen, joten on vaikea antaa mitään esimerkkiä tyypillisestä opiskeluviikosta. Itselläni on ehkä pääsääntöisesti ollut 1-2 luentoa päivässä (eli 2-4 tuntia) kolmena-neljänä päivänä viikossa, mutta tämäkin on vaihdellut viikkojen ja vuosien myötä paljon. Enimmäkseen opiskelu on itsenäistä, eli aikataulutettavissa omien töiden ym. menojen mukaan. Koska luennoillakaan ei ole läsnäolopakkoa, en usko että ongelmia työsi ja opintojesi yhdistämisessä pahemmin ilmenisi...moni opiskelukaverinikin Jyväskylässä itse asiassa ohjaa jumppia ja tekee muitakin töitä opintojen ohessa. Opintojen kiireellisyys riippuu paljolti siitä, miten sen itse aikataulutat. Tentti- ja esseidenpalautuspäivien ym. deadlinien aikaan kiirettä voi tietysti pitää enemmän kun muulloin samaan tapaan kuin lukion koeviikoillakin. Mitään varmaa en HY:n opiskelukuvioista osaa sanoa, kannattaa kysellä suoraan yliopistolta (esim. hakijapalveluista tai tiedekunnan opintoneuvonnasta), mutta uskoisin opiskelun siellä olevan saman suuntaista kuin meillä.
Vaihdossa on ehdottomasti mahdollista käydä, suurin osa nykyään sen tekeekin. Vaihtojaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen ja kohteita kyllä löytyy mistä valita, Euroopan sisältä ja sen ulkopuolelta! Helsingin yliopiston vaihtopaikoista en osaa sen tarkemmin sanoa, mutta tietoa näyttäisi löytyvän mm. tätä kautta http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/vaihto_opiskelu.htm. Pääsääntöisesti vaihdossa opiskellut kurssit hyväksiluetaan osaksi omaa tutkintoa niin, että opinnoissa pääsee etenemään suht koht samaan tahtiin kuin kotimaankin päässä. Vaihtoon lähteminen opintojen tai työharjoittelun merkeissä ehdottomasti kannattaa jos itseltä löytyy kiinnostusta sellaiseen! Toista samanlaista mahdollisuutta tuskin enää työelämässä tulee vastaan :)
Toivottavasti näistä vastauksista oli apua ja laittele vain lisää kysymyksiä tulemaan jos vielä joku askarruttaa! Vastailen kyllä kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin, vaikkei varsinaista lähettilään titteliä kellään tällä hetkellä olekaan ;)
Terkuin Maria