MINNE LÄHETTILÄÄT KATOSIVAT?!?

Lukijoilta ja opoilta on viime viikkojen aikana tullut kyselyitä lähettilästoiminnasta, kasviksen opinnoista ja blogin jatkosta...

Huolestuneille tiedoksi: EI HÄTÄÄ - lähettiläät eivät ole kadonneet minnekään, toiminta on vain ollut yliopiston päätöksestä jäissä loppusyksyn ja siitä johtuen yksi jos toinenkin lähettiläsblogi on vietellyt hiljaiseloa viime kuukausien ajan ;) Toiminnan jatkolle on kuitenkin näytetty vihreää valoa ensi keväälle, joten toivottavasti lukiovierailuja, blogin kirjoitteluja ja muita päästään käynnistämään uudelleen tuolloin! Alkuvuodesta selviää myös uusi lähettiläskokoonpano ja eri oppiaineiden edustus.

Jos teillä herää kysymyksiä kasviksen opinnoista, yliopistoelämästä, blogista tms., kommentteja voi edelleen jättää minulle sähköpostin (maria.l.valkonen@student.jyu.fi), facebookin tai blogin kautta. Vastailen kyllä niihin kaikkiin, vaikkei virallista lähettilään-hattua tällä hetkellä olekaan päässä!

Mukavaa joulunodotusta ja lomia kaikille! Toivottavasti törmätään keväällä taas lähettiläskuvioiden merkeissä :)

JYVÄSKYLÄ OPISKELUKAUPUNKINA

Uuden opiskelijan "Aapiseen" jo toissaviikolla kirjoittelinkin asunnonhakukeinoista....nyt voisi puolestaan kurkistaa sitten siihen, millaista se asuminen ja eläminen oikeasti Jyväskylässä on!

Kuva: jyu.fi

Jyväskylä vilisee opiskelijoita vuoden ympäri. Kaupunki on kompaktin kokoinen, kaikki tarvittava löytyy oikeastaan kävely-/pyörämatkan etäisyydeltä. Myös yliopiston kampus neljine alueineen sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä keskustaa ja kampuksen sisällä on helppo suunnistaa rakennuksesta toiseen luentosalien ja meiluisten lounaspaikkojen perässä. Ainoana miinuksena mainittakoon Ylistönmäki, jonka Netta keväämmällä jo nimesikin Mordoriksi :D Syy selvinnee Villen tekemästä mainiosta videopätkästä!

Kuva: s-matkat.fi

Kampusalueen lisäksi keskustasta löytyy kaikki tarvittavat perusliikkeet, kahvilat, leffateatterit, ravintolat, baarit ym. Varsinaista kahvila- ja ravintolakulttuuria en harmikseni ole Jyväskylästä löytänyt, vaikka Helsingissä sellainen on opiskelijoillekin arkipäivää. Kahvilaexcujen sijaan Jyväskylän yliopiston opiskelijat taitavatkin viettää vapaahetkensä kampuksen pääkirjaston kahvilassa, joka onkin useimmiten iltapäivällä tupaten täynnä! Plussana mainittakoon, että hinnat ovat opiskelijaystävällisemmät kuin muissa kahvilaketjuissa ja paikan päällä törmää aina yhteen tuttuun jos toiseenkin. Kirjastolla kahvilla ennättää käydä myös luentojen välissä sen sijaan, että lähtisi raahautumaan keskustaan ja takaisin...

Jyväskylässä on kaupungin kokoon nähden myös hyvät urheilumahdollisuudet. Yliopistoliikunnan lisäksi keskustasta löytyy ainakin kolme kuntosalia ja hieman keskustan ulkopuolelta kaksi suurempaakin kuntokeskusta. Tanssisaleja löytyy keskustasta kolme ja kamppailulajeille, joogalle ym. myös omat tilansa. Futis-, koris- ym. joukkuetoiminta ovat nekin Jyväskylässä aktiivisia. Monitoimitalolla a.k.a. Monnarilla, joka sijaitsee kampuksen kupeessa, voi harrastaa oikeastaan mitä lajia tahansa! Myös AaltoAlvarin uimahalli uusittuine vesiliukumäkineen löytyy matkan varrelta Monnarille. Harjulle ja Synergia-areenalle kannattaa puolestaan suunnistaa, jos haluaa käydä katsastamassa paikallisia futis- ja lätkäpelejä.

Kuva: Tiina Mutila

Isommalta paikkakunnalta pienemmälle muuttaville neuvoisin varautumaan jonkin verran siihen, että kaikkea mitä suurkaupungista on tottunut löytämään ei välttämättä aivan löydä samanlaisena Jyväskylästä. Liikuntapaikkoja, kahviloita, vaatekauppoja ym. kyllä löytyy, mutta suurkaupungin laajaan tarjontaan ja valinnanmahdollisuuksiin tottuneena eivät puitteet välttämättä näyttäydy aivan samanlaisina täällä. Jos ei kuitenkaan ole mahdottoman vaativa ja täydellisyyden hakuinen, palvelutarjontaan on varmasti enemmän kuin tyytyväinen! Suurin osa pienemmältä paikkakunnalta Jyväskylään muuttavista puolestaan viihtyy täällä oikein hyvin ja kokee palvelutarjonnankin huomattavasti kattavammaksi kuin kotipaikkakunnallaan. Kysymys taitaa siis lähinnä olla siitä, mihin on aiemmin tottunut...

Kuva: juttualahesta.vuodatus.net

Ihmisiin on todella helppo tutustua Jyväskylässä. Vaikkei Jyväskylää aivan maaseudun pikkukyläksi voi kutsua (vaikka se Kehä IIIsen ulkopuolella sijaitseekin), on täällä todella helppoa aloittaa keskustelut tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Ihmiset ovat täällä avoimia ja ystävällisiä sekä aina valmiita auttamaan suurkaupunkilaisneitiä hädässä ;) Ja mikä parasta - keskeinen sijainti vetää opiskelijoita ja työelämän puurtajia joka puolilta Suomea! Tämä takaa myös Jyväskylästä kotoisin oleville sen, että uusia kasvoja ilmaantuu takuuvarmasti vanhojen tuttujen (ja kuluneiden?) joukkoon. Opintojen aloituksen myötä muodostuu nopeasti oma opiskelijaporukka ja sivuaineiden, järjestötoiminnan, vaihtarielämän ym. kautta voi tätäkin piiriä laajentaa entisestään. Jyväskylään on juurtunut opiskeluvuosien ja -kaverien myötä myös omat perinteet ja tavat. Tästä johtuen opiskelukaveriporukassamme onkin lanseerattu sanonta "only in jkl", minkä vain sisäpiiriläiset taitavat kunnolla ymmärtää ;)

Helposti luotavat kontaktit ja huolettomat keskustelunavaukset ovat varmasti maisemien ohella yksi asia, mitä jään vuoden päästä Jyväskylästä kaipaamaan. Täytyy myöntää että "maalaiselämä" on tainnut neljän vuoden aikana ehtiä jo tällekin stadilaiselle tekemään tepposensa....kotikaupungissa minua pidetään jo nyt kummajaisena jos erehdyn rupattelemaan kassaneidille tai bussipysäkillä seisoskelevalle niitä näitä :D Ehkä ryhdynkin tulevaisuudessa lobbaamaan jyväskyläläistä lupsakkuutta pääkaupunkiseudulle! :)

Kuva: c2is.fi

UUSI OPISKELIJA - MUISTA NÄMÄ!

Onnea kaikille kevään 2013 valinnassa hyväksytyksi tulleille ja tervetuloa Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opintoihin! :) Koska uutena opiskelijana yliopistomaailma voi vielä tuntua vieraalta ja käytännön asiat kaukaisilta, tässä muutama vinkki opiskeluelämässä alkuun pääsemiseksi:

Kuva: marcinrzeczkowski.com

1. OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelupaikka kannattaa vahvistaa heti kun päätös on tullut ja lopullisen opiskelupaikan on itse valinnut. Näin varasijoillakin olevat saavat tietoa mahdollisuuksistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä paniikkia asunnon etsinnästä ym. käytännön asioista ehdi syntyä kenellekkään. Opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi tulee maksaa ylioppilaskunnan vuosimaksu, joka takaa opiskelijahintaisen lounaan, -bussi- ja junamatkat, opiskelijaterveydenhuollon ja monia muita opiskelijaetuja erilaisissa ylioppilaskunnan järkkäämissä häppeningeissä. Ohjeet läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautumiseksi sekä JYYn lukuvuosimaksun maksamiseksi löytyvät hyväksymiskirjeestä.


2. OPISKELIJAKORTTI

Opiskelijakorttia kannattaa hakea Lyyralta elokuussa hyvissä ajoin, jotta opiskelijaeduista pääsee nauttimaan heti syyslukukauden alusta. Korttien toimitusajat eivät ole mitenkään mahdottoman pitkiä, mutta kuten muissakin instansseissa, ruuhkahuippu paikantuu syyslukukauden alkuun, jolloin tuhannet uudet korkeakouluopiskelijat aloittelevat opintotaivaltaan samaan aikaan. Opiskelijakortin hakemiseksi sinun tulee kirjautua Lyyran palveluun osoitteessa https://www.lyyra.fi/home.php. Tarvitset kortin tilaamiseksi myös digitaalisen kasvokuvan itsestäsi. Valmiin kortin voi noutaa elo-syyskuussa JYYn toimistosta.


3. OPINTOTUKI

Opintotukea kannattaa ehdottomasti hakea KELAlta ajoissa, sillä hakemusten käsittelyruuhkat huipentuvat syksyn alkuun. Tuen hakemiseksi sinun tulee täyttää tiedot asumiskustannuksistasi sekä opintojesi aloitusajankohdasta verkossa tai vaihtoehtoisesti toimittaa opintotukihakemus paperisena johonkin KELAn aluetoimistoon. Ohjeet tuen hakemiseksi löytyy osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki_nain-haet.
KELA lupaa maksaa sinulle (takautuvastikin) opintotukea siitä kuusta alkaen, jolloin olet opintotukea hakenut. Jos tuen hakeminen viivästyy osaltasi esim. lokakuulle, täytyy syyskuun vuokra ym. kustannusten maksamiseksi kehitellä muita ratkaisuja. Ole siis ajoissa tämän asian kanssa!!!!


4. ASUMINEN

Asunnon haku kannattaa (sekin) aloittaa hyvissä ajoin, sillä kaupunkiin tulijoita on syksyisin monesti enemmän kuin asuntotarjonta sallii. Mikäli olet muuttamassa Jyväskylään toiselta paikkakunnalta, suosittelen pistämään hakemusta KOASin tai JYYn kautta sisään. Ensimmäistä kertaa ko. instanssien kautta asuntoa hakevat saavat yleensä solumajoituksen, minkä jälkeen itsensä voi pistää yksiö/kaksiojonoon. Soluasumisessa on ulkopaikkakuntalaisille se hyvä puoli, että uusiin ihmisiin tutustuu helposti heti kaupunkiin muuttaessa!

Yksityisiltä markkinoilta voi myös hakea asuntoa, joskin tässä tapauksessa täytyy varautua pulittamaan hieman korkeampaa vuokrahintaa. Jos etsit kaverin kanssa kimppakämppää, sellaisen voi löytää keskustan alueeltakin suht edullisesti. Yksityisiltä markkinoilta etsiessä kannattaa tsekata JYYn asuntoilmoituspalsta, jonne voi jättää myös oman asunnonhakuilmoituksen. Oikotien, Etuoven ym. palveluiden kautta saattaa myös löytyä sopivia tärppejä, samoin kuin OVVn. Paikalliset sanomalehdet ovat myös oivallisia keinoja ensiasunnon löytämiseksi!

Mikäli asunnonetsintä viivästyy, eikä JYYlla tai KOASilla ole tarjota sinulle heti opintojen alusta asuntoa, Laajavuoressa järjestetään ensimmäisen kuukauden aikana tilapäismajoitusta. Taivasalla tai teltassa ei siis tarvitse nukkua, ellei erähenkisyys aivan välttämättä houkuttele! :D Lisätietoa tilapäismajoituksesta osoitteessa http://jyy.fi/opiskelijalle/asuminen-ja-toimeentulo/tilapaismajoitus/.


              *                    *                    *                    *                    *                    *                  


JYYn sivuilta löytyy myös uuden opiskelijan tietopaketti, mitä kannattaa hyödyntää loppukesän aikana käytännön asioita setviessä :)

Myös yliopiston nettisivuilta löytyy monenmoista tietoa ensimmäistä kertaa korkeakouluopintojaan aloittaville. Tsekkaa ainakin seuraavat sivut:
https://www.jyu.fi/hae/opiskelusta/
https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas.

Kuva: wikiwebb.pbworks.com

KASVATUSTIETEILIJÄN KEVÄÄN BILEET - TOP 3

SITSIT

Sitsit on perinteinen akateeminen illanistujaisjuhla, missä syödään, juodaan ja lauletaan juomalauluja. Sitseillä on yleensä jokin teema, joka värittää illan ohjelmanumeroita ja jonka mukaan sitsikansankin tulee pukeutua. Sitseillä noudatetaan tarkkoja käyttäytymissääntöjä, joita toastmasterit voivat aika mielivaltaisestikin illan kuluessa muuttaa. Ohjelmanumeroina toimivat erilaiset yksilö- ja ryhmätehtävät, joihin yleensä joutuu pöytäseurueensa kavaltamana ja rangaistukseksi sitsi-sääntöjen rikkomisesta. Syytökset voivat olla yhtä aiheellisia kuin aiheettomiakin ;)

Sitsejä järjestävät kaikki yliopiston ainejärjestöt. Emilellä niitä on yleensä pari-kolme vuodessa yhteistyössä muiden ainejärjestöjen kanssa. Alla kuva parin vuoden takaisista High School Prom sitseistä, missä edustamme yhdessä illan toastmasterin kanssa.

High School Prom

KASVISRISTEILY

Keväällä järjestetään valtakunnallinen kasvatustieteellisten alojen risteily a.k.a. Kasvisristeily. Vuorokauden kestävä seilaus Itämerellä starttaa Turusta ja noukkii sieltä mukaansa kasvislaisia eri puolilta Suomea. Risteilyllä pääsee siis tutustumaan muiden yliopistojen ja kaupunkien saman alan opiskelijoihin. Risteilyn pääjärjestysvastuu kiertää myös vuosittain yliopistolta toiselle. Itse en ole risteilylle vielä uskaltautunut mukaan, mutta kuuleman mukaan se sisältää ruoka- ja juomapuolen lisäksi karaokea, rasteja, tanssimista, tax freetä, Specian luentoja, Hunkseja ja speed-datingiä ;)

VAPPU

Vappu on opiskelijoiden vuoden kohokohta, jolloin kesän tuloa ja lukuvuoden päättymistä pääsee juhlistamaan hulvattomissa tunnelmissa opiskelukavereiden kanssa. Vapun kesto vaihtelee opiskelijaporukasta ja omasta jaksamisesta riippuen päivästä viikkoon tai jopa kahteen! Vapun juhlinta aloitetaan siis jo hyvissä ajoin ennen vappua ja jatketaan niin pitkään kuin oma kunto kestää...

Vappuun kuuluu siman ja serpentiinin lisäksi olennaisena osana opiskelijahaalarit, joihin korkeakouluissa opiskelevat sonnustautuvat tunnustaakseen oman pääaineensa väriä. Emileläisille onkin siunaantunut maailman hienoimmat kirkkaan oranssit haalarit, jotka erottautuvat EDUKSEEN joukosta! Jotkut muiden ainejärjestöjen edustajat tosin ovat tituleeranneet niitä myös Lemminkäisen työhaalareiksi, mutta onneksi me emileläiset tiedämme että kyseessä on vain kateellisten panetteluyritys :D

Jyväskylän opiskelijavappuperinteisiin kuuluu ainakin vappuaaton alkupäivästä järjestettävä Amazing Race -kaupunkisuunnistus, kello kuudelta Minna Canthin patsaan lakitus ja hengailua Kirkkopuistossa, etkot kavereiden luona ja jatkot keskustan baareissa. Vappupäivän ohjelmaan puolestaan kuuluu JYYn piknik Harjulla, jolloin pääsee joko nauttimaan aurinkoisesta säästä ja hyvästä ruoasta tai vaihtoehtoisesti räntäsateesta ja edellispäivän aiheuttamasta heikkovointisuudesta :D  Alla oleva foto kuvaakin hyvin tärähtänyttä meininkiämme parin vuoden takaiselta vappupiknikiltä!

Harjun vappupiknik

19 TUNTIA H-HETKEEN (VAKAVA 2013)

Luku-urakka alkaa olla lopuillaan ja h-hetki lähestyy...

OIKEIN PALJON TSEMPPIÄ KAIKILLE PÄÄSYKOKEISIIN!

Luottakaa itseenne älkääkä liikaa seurailko, missä kohti koepaperia vierustoveri on jo viilettämässä. On parempi vastailla rauhassa oikein kuin kiireessä väärin. 2 tuntia ei ole mikään huima aika kaikkien vastauksien rustailemiseen, joten liikaa ei myöskään kannata jäädä yhtä vastausvaihtoehtoa puntaroimaan. Kuten ylppäreissäkin opetetaan: jos olet epävarma oikeasta vastauksesta, luota vaistoosi. Yleensä se mikä tuntuu ensimmäiseksi parhaalta vastausvaihtoehdolta, on lopulta se oikea. Kannattaa varata vielä kokeen loppuun itselle jokunen minuutti aikaa käydä vastaukset läpi ja tarkistaa, ettei turhia virheitä ole päässyt silmien ohi livahtamaan!

Turhaan ei kannata itse koetilannetta pelätä tai mitään etukäteispanikointia harjoittaa...2 tuntia hujahtaa ohi nopeasti, ei siinä työn touhussa paljon ehdi itse koetilannetta miettiä ;) Ja mikä parasta: sen jälkeen pääse relaamaan! Muista siis onnitella itseäsi mahtavasta luku-urakasta!

Ja sitten eikun lopullisia tuloksia jännäämään..........!

Koekysymysten vastaukset ilmestyvät nettiin 23.5., joten innokkaimmat voivat käydä jo silloin kurkkimassa ja arvioimassa omia voitonmahdollisuuksiaan ;)

Kuva: prweb.com

VAKAVA 2013

Tämän kevään VAKAVA aineisto julkaistiin pari viikkoa sitten ja Terhi ehtikin jo siitä oman postauksensa kirjoitella. Koska lupasin kuitenkin myös jotain pääsykokeista teille itsekin kertoilla, tässä siis uteliaille toinen postaus aiheesta!


VAKAVA eli valtakunnallinen kasvatusalojen valintakoe(hanke) on siis kirjallinen pääsykoe, jolla voi hakea useampaan Suomen kasvatusalan koulutukseen. Kaikki yliopistot ja koulutuslinjat eivät kuitenkaan ole VAKAVA-hankkeessa mukana, joten kannattaa olla tarkkana sen kanssa, mitä aineistoa ryhtyy päähänsä paukuttamaan. VAKAVA-hankkeessa mukana olevat yliopistot ja koulutukset löytyvät täältä ja itse VAKAVA-aineisto "Samalta viivalta 7" täältä. Ne yliopistot ja koulutukset, jotka eivät ole mukana VAKAVAssa käyttävät omia pääsykokeitaan, joiden kirjalliset aineistot on yleensä ilmoitettu ko. yliopiston ja koulutuksen nettisivuilla.

Kuva: opettajantietopalvelu.fi

VAKAVAn ja Samalta viivalta -aineiston tarkoituksena on nimensä mukaisesti asettaa kaikki hakijat, myös tämän kevään abit, samalle viivalle hakuprosessissa. Kaikilla on saman verran aikaa (6 viikkoa) lukea aineisto, joka vaihtuu vuosittain, joten edellisvuosien hakijat eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin ehkä luku- ja vastaustekniikkansa kehittymisen ansiosta. Pääsykoe on monivalintakoe (n. 100 kysymystä), jossa testataan sekä aineiston ymmärtämistä että ulkoaopettelua. Kannattaa siis jo ennen varsinaista pääsykoepäivää miettiä itselleen vastaustaktiikka valmiiksi: mitä teen jos en tiedä oikeaa vastausta? Vastaanko miinuspisteidenkin uhalla vai jätänkö kokonaan vastaamatta, jolloin tulos on +/- 0? Itse pääsykoetilanteessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, paljon ko. kohdassa rokotetaan pisteitä väärästä vastauksesta. Määrät muistaakseni vaihtelevat 0,5-1,5 pisteen välillä. Kuulostaa pieneltä, mutta satojen hakijoiden joukossa 1 pisteen ero voi lopulta olla se, mikä joko takaa tai ei takaa sinulle opiskelupaikan!


Meille kasvislaisillehan VAKAVA on ainoa pääsykoe, mitään soveltavaa jatkokoetta tai muuta kakkosvaihetta ei valinnoissa käytetä. Siksi on tärkeää, että kirjallisessa kokeessa menestyy hyvin, mahdollisia epäonnistumisia ei siis pääse paikkailemaan enää myöhemmin! Kuten aiemmin jo täällä kirjoittelinkin, tärkeintä on ensin oppia ymmärtämään, mistä artikkeleissa puhutaan ja vasta sen jälkeen ryhtyä miettimään ulkoa opettelua. Lukutapoja on varmasti yhtä monta kuin lukijoitakin, joten kannattaa käyttää sitä lukutaktiikkaa, mikä itselleen on tähän astisen koulu-uran aikana osoittautunut parhaimmaksi. Joillekin se tarkoittaa muistiinpanojen kirjoittamista ja muistisääntöjen laatimista, toisille lukemattomia kertoja saman aineiston lukemista kannesta kanteen.

Itse hitaana lukijana suosin muistiinpanojen kirjoittamista, jolloin aineistoa ei tarvitse enää ensimmäisen lukukerran jälkeen käydä uudelleen läpi. Pääsykokeisiin vuosina 08 ja 09 valmistautuessani muistelisin ensin lukeneeni yhden artikkelin läpi alleviivaten siitä tärkeimmät kohdat ja sen jälkeen tehneeni artikkelista alleviivauksien perusteella itselleni muistiinpanot. Tarkoituksenani oli siis ensin saada jokin yleiskuva siitä, mistä artikkelissa puhutaan ja sen jälkeen keksiä keinoja pääkohtien muistamiseksi ja opettelemiseksi. Viimeisen viikon/t käytin muistiinpanojen päähän paukuttamiseen ja erilaisten muistisääntöjen laatimiseen. Ulkoa muistettavaakin kertyi lopulta paljon, muttei kuitenkaan mahdotonta määrää, sillä aineisto on yhteensä vain n. 150 sivun mittainen.


Pääsykoe järjestetään 7.5. klo. 13-15 eli samaan aikaan eri paikkakunnilla. Kannattaa selvittää koepaikka hyvissä ajoin ennen pääsykoepäivää, ettei tule viime hetken paniikkia! Esim. Helsingissä hakijoita on niin paljon, että koepaikkoja on useita ja ne jaetaan hakijan sukunimen mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että oma koepaikka voi löytyä mistä päin kaupunkia tahansa! Koepaikat kyllä ilmoitetaan netissä etukäteen, mutta ei tosiaan kannata olettaa, että koepaikka olisi välttämättä sama kuin kaverilla.

Itse pääsykoetilanteeseen kannattaa mennä hyvin levänneenä (mikäli mahdollista! :D) ja itseensä luottavaisena. Luottamusta itseen pääsykoe- ja tenttitilanteissa kertyy iän ja tenttikertojen myötä aina lisää, mutta ainakin omalla kohdalla pätee hyvin se sääntö, että jos on valmistautunut hyvin ja tehnyt kaikkensa materiaalin opettelemiseksi, voi luottavaisin mielin mennä kokeeseen ja luottaa, että siinä myös onnistuu. Itseään ei siis kannata yrittää pääsykoetilanteessa huijata tai ajatella että hyvällä tuurilla pääsisi sisään. Toki tuuriakin voi olla matkassa, mutta ennen kaikkea kannattaa luottaa omaan osaamiseen ja kykyyn!

Edellisvuosien VAKAVA kokeen kysymyksiä ja vastauksia kannattaa myös kurkkia, jotta saa jonkinnäköisen idean siitä, mitä tulevassa pääsykoetilanteessa on vastassa. Kannattaa myös kysellä aiempina vuosina hakeneilta kavereilta tai muilta tutuilta vinkkejä, miten he aikoinaan pääsykokeisiinsa valmistautuivat. Jokaisella korkeakouluopiskelijalla kuitenkin on omakohtaista ja arvokasta kokemusta pääsykokeisiin valmistautumisesta! :)

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KASVATUS- JA AIKUISKASVATUSTIETEEN OPINNOISTA

Muutama viikko sitten järjesteyissä yliopistomme oppiaine-esittelyissä ropisi lukiolaisilta paljon tärkeitä kysymyksiä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta. Koska kaikki aiheesta kiinnostuneet eivät varmaankaan päässeet paikalle, tässä koottuna yleisimmät kysymykset ja vastaukset:

Kuva: reneequinn.com

Mitä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät paljon erilaisia ja eri aiheisia kursseja laidasta laitaan. Opinnoissa opiskellaan mm. kasvatuspsykologiaa, kasvatussosiologiaa ja kasvatustieteen tutkimusmenetelmiä. Ote on enemmän yhteiskuntatieteellinen kuin pedagoginen. Kasvatustieteiden puolella tutkitaan kasvatusta ja koulutusta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä, tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä ja tutkitaan mm. vanhemmuuden rooleja ja nykyperheiden arkea. Aikuiskasviksessa painopiste on elinikäisessä oppimisessa, jossa tarkastellaan mm. työssä oppimista ja työhyvinvoinnin kysymyksiä. Kasvislaiset ja aikuiskasvislaiset käyvät pitkälti samat kurssit opinnoissaan läpi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kurssisisältöjä ja -valintoja enemmän omaan erikoistumiseen vaikuttaa se, millaisista kasvatusalan ilmiöistä on kiinnostunut ja mistä näkökulmasta asioita tarkastelee mm. esseitä kirjoitellessaan. Itse esimerkiksi tarkastelen korkeakouluissa ja työelämässä oppimista enemmän aikuiskasvatustieteen näkökulmasta, vaikka pääaineekseni olen valinnut yleisen kasvatustieteen.

Lisää kasviksesta tieteenalana täällä ja kursseista täällä.


Mihin kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta työllistytään?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta ei valmistuta suoraan mihinkään ammattiin. Työllistymismahdollisuuksia on monia, sillä kilpailemme mm. kauppatieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden kanssa samoista työpaikoista. Ainoa ero useimmiten on se, että työt liittyvät tavalla tai toisella enemmän kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Kasvatustieteilijöiden työelämän kentät voidaan pääpirteissään jakaa kolmeen: 1) opetukseen ja kouluttamiseen, 2) suunnitteluun ja hallintoon sekä 3) tutkimustyöhön. Näiden lisäksi kasvatustieteilijöitä työskentelee erilaisissa kasvatusalan asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä ja ohjausalan tehtävissä. Työ sijoittuu enemmän suunnittelun ja hallinnollisen työn puolelle, kuin OKL:sta valmistuvien opettajien, jotka enimmäkseen työskentelevät kentällä erilaisissa opetustehtävissä.

Lisää työkentistä täällä ja korkeakoulutettujen työllistymisestä täällä.


Millaista opiskelu kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa on?/Millaista opiskeluarki on?
Kahdella sanalla ilmaistuna: itsenäistä ja vaihtelevaa. Itsenäisiä töitä on enemmän kuin lukiossa, mutta myös kontaktiopetusta ja ryhmätöitä järjestetään eri muodoissa. Kahta samanlaista viikkoa tuskin lukuvuoteen ehtii kertyä, koska jokaisella kurssilla on erilaiset opetus- ja opiskelumenetelmät käytössä. Opiskelumetodit vaihtelevat tenttiin luvusta ja esseiden/raporttien kirjoittamisesta luennoilla ja tunneilla käymiseen. Keskeistä on kuitenkin omalla ajalla tapahtuva ajatustyö ja omista kurssisuorituksista vastuussa oleminen.

Lisää opiskeluarjesta voit lukea täältä ja täältä.


Miten hakeminen tapahtuu ja miten pääsykokeisiin kannattaa valmistautua?
Hakeminen tapahtuu kevään yhteishaun kautta, joka starttasi 4.3.2013. Pääsykokeena toimii valtakunnallinen VAKAVA-koe, jolla voi siis hakea useampaan eri kasvatusalan koulutukseen. VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan 26.3. ja kirjalliset kokeet järjestetään 7.5. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla hakijoilla (myös tämän kevään abeilla) on saman verran aikaa valmistautua pääsykokeisiin. Koska aineisto vaihtuu joka vuosi, aiemmin hakeneet eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin hakukokemuksensa kautta. Tarkoitus on, että joka kevät kaikki hakijat starttaavat "Samalta viivalta".

Pääsykoe on monivalintakoe, joten aineisto kannattaa opetella huolella. Tärkeintä on opetella ensin ymmärtämään, mistä aineiston tutkimusartikkeleissa on kyse. Vasta ymmärtämisen jälkeen kannattaa ryhtyä miettimään "ulkoa opettelua". Koska lukuaikaa on kaikilla vain vähän päälle kuukausi, se kannattaa käyttää hyödyksi! Kuukauden jaksaa hyvin tsempata ja uurastaa pääsykoeaineiston parissa kun tietää, että maaliviiva häämöttää vain viikkojen päässä! :)

Lisää pääsykokeisiin valmistautumisesta luvassa myöhemmin.
Hakemisesta voit lukea lisää täältä.

Kuva: wallcapture.com