KURSSISUORITUKSET YLIOPISTOSSA: OPINTOPISTEITÄ JA ARVOSANOJA

Bileistä takaisin "vakavampaan" opiskelijan arkeen, eli kurssisuoritusten pariin! Jos joku on ehtinyt ihmettelemään, miksi kasvatustieteen laitoksemme nettisivuilla, Hakijan päivässä ja yleensä yliopistomaailmassa puhutaan aina opintopisteistä, alla selitys:


OPINTOPISTEET

Toisin kuin lukiossa, yliopistossa tutkinnon kasaamisessa ei lasketa tehtyjen kurssien määrää vaan kursseista kertyvien opintopisteiden määrää. Yliopistolla kurssit koostuvat siis opintopisteistä (op), eli kursseja suorittamalla kertyy jokaisen omaan opintorekisteriin tietty määrä opintopisteitä.

Jokainen kurssi vastaa aina ennalta asetettua määrää opintopisteitä (esim. 2, 3, 4, 5... tai 10 opintopistettä). Kurssin opintopisteiden määrä puolestaan riippuu kurssin laajuudesta ja kurssin aikana opiskelijalta vaaditusta työmäärästä. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että 1op vastaa noin 27 työtuntia. Eli suorittaessaan 5op laajuista kurssia (ja työskennellessään n. 135 tuntia kurssin aikana), kertyy opintopisteitä omaan opintorekisteriin yhteensä 5. (En suosittele laskemaan 5 vuoden opintopisteitä konvertoiduiksi työtunneiksi...itse en ainakaan uskalla :D)

Kurssin suorittaminen ja opintopisteiden saaminen vaatii sitä, että tekee kaikki kurssilla vaaditut tehtävät aikataulussa ja on läsnä niillä kursseilla, joilla läsnäolo tunneilla/luennoilla on pakollista. Useimpiin kursseihin liittyy myös lopputentti tai essee, joka vastaa lukiossa tehtäviä kokeita tai muita kurssien lopputöitä, projekteja tms. Lopputentissä tai esseessä tulee osoittaa, että on oppinut kurssin aikana vaadittavat tiedot ja taidot.

Kaikille yliopistotutkinnoille on määritelty myös vähimmäispistemäärät, jotka täytyy opiskelijalla olla kasassa ennen kuin voi valmistua kandidaatiksi tai maisteriksi. Kasvatustieteessä kandidaatin tutkinto on yhteensä 180 opintopistettä ja maisterin tutkinto 120 opintopistettä. Kandin tutkinnossa n. 90 opintopistettä kertyy siis pääaineen opinnoista ja loput 90 op sivuaineopinnoista.


ARVOSANAT

Kurssisuoritukset arvostellaan joko asteikolla 1-5 (1= välttävä, 2= tyydyttävä, 3= hyvä, 4= kiitettävä, 5= erinomainen), joka vastaa lukiossa käytettäviä arvosanoja (4-10) tai arvosanoilla hyväksytty/hylätty. Joillakin pakollisten kieliopintojen kursseilla saatetaan myös käyttää arvosanoina HT = hyvät tiedot ja TT = tyydyttävät tiedot.

Huomionarvoista on, että kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnoissa jokainen opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot jne.) on läpäistävä vähintään hyvin tiedoin (keskiarvolla 3), jotta opinnoissa pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Jos keskiarvo ei yllä minimiin, opiskelijan täytyy korottaa arvosanojaan korvaavilla tehtävillä ennen seuraavaan opintovaiheeseen siirtymistä. Saattaa ehkä joidenkin korvaan kuulostaa pikkumaiselta tai ahdistavalta, mutta näin varmistetaan että kasviksen opiskelijat todella osaavat asiansa ja pärjäävät seuraavan tason kursseilla.  Omasta kokemuksesta voin kertoa, että hyviä arvosanoja saa suhteellisen helposti kurssilta kuin kurssilta, kunhan on valmis tekemään paljon töitä kurssisuorituksen eteen :) Töitä on tehtävä huolimatta siitä, tähtääkö arvosanassa kolmoseen vai vitoseen. Työmäärää ei yliopisto-opinnoissa (valitettavasti) pääse mihinkään pakoon!

KASVATUSTIETEILIJÄN SYKSYN BILEET - TOP 3

Hypätään hetkeksi teoriaosuudesta käytäntöön ja opiskelijabileisiin! Mitkä ovat kasvatustieteilijän syksyn Top 3 bileet?


FUKSIAISET
Syksy ja sen lukuisat bileet polkaistaan viimeistään käyntiin uusille opiskelijoille järjestettävissä fuksiaisissa! Fuksiaisten tapahtumat pidetään mahdollisimman pitkälti salassa uusilta opiskelijoilta, joten liikaa en halua tässäkään bloggauksessa teille paljastaa ;) Perinteisiin kuitenkin kuuluu, että fuksiaisiin pukeudutaan teeman mukaan ja suoritetaan vanhojen opiskelijoiden järjestämiä rasteja. Rasteilla on vuosien mittaan nähty mm. munan pujottelua ja turkulaisia kiveksiä - jokainen voi sitten oman mielikuvituksensa varassa pohtia mitä nämä tarkoittavat. Illan aikana on tärkeää huolehtia omasta nestetasapainosta, sillä loppuilta huipentuu jatkobileisiin keskustassa. Suosittelen lämpimästi leikkimielisiä fuksiaisia kaikille, itselle on ainakin jäänyt aivan mahtavia muistoja omista fuksiaisista! Alla komeileekin ryhmä rämä vuonna 2009 valmiina koitokseen :D

 

  

KAUPPAKADUN APPRO
Lokakuun alussa järjestettävä Kauppakadun approbatur on monelle opiskelijalle vuoden kohokohta! Tapahtuma kerää vuosittain tuhansia opiskelijoita ympäri Suomea Jyväskylään suorittamaan vuoden hauskinta akateemista tutkintoa. Approssa kierretään keskustan rastibaareja ja kerätään leimoja omaan tutkintotodistukseen. Pienenä haasteena rastien määrää kasvatetaan vuosittain niin, etteivät tottuneimmatkaan über-tohtorit menetä leikin makua ;) Hauskaa siis piisaa ainakin aina seuraavaan aamuun saakka! Alla kasviksia approilemassa vuonna 2010. Muu kuvamateriaali ei valitettavasti ole tässä blogissa julkaisukelpoista...

EMILEN PIKKUJOULUT
Emile on kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, joka järkkää porkkanoilleen jos jonkilaista tapahtumaa vuoden mittaan aina liikuntatapahtumista leffailtoihin ja koulutustapahtumista bileisiin. Itselleni vuoden ehdoton kohokohta on marras-joulukuun vaihteessa järjestettävät pikkujoulut, joita vietetään ylioppilaskuntamme tiloissa Opinkiven saunalla. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tehtävänä on järjestää Opinkivelle leikkimielistä pelailua ja "perinteiset" arpajaiset. Useimmiten iltaa värittää myös jokin teema, jonka mukaan bilekansankin tulee pukeutua. Loppuiltaa vietetään keskustassa kaupungin muiden bilehileiden kanssa, ja kaveriporukassahan nämä bileet tunnetaan legendaarisina!

KASVATUSTIETEILIJÄN SIVUAINEOPINNOT

Edellisessä postauksessa esittelin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon sisältöä pääaineopintojen osalta. Koska sivuaineopinnot kuitenkin kuuluvat oleellisena osana tutkintoomme, ajattelin että esittelisin lyhyesti myös niiden rakennetta.

SIVUAINEET

Kandidaatin (ja maisterin) tutkinnossa tehdään oman pääaineen lisäksi siis myös tietty määrä sivuaineopintoja, jotka rakentuvat useamman eri tieteenalan kursseista. Sivuaineopinnot kattavat kasvatustieteissä jopa 50% (!!!) kandin tutkintoon valittavista kursseista.

Kandin tutkintoon on pakollista valita 1 pitkä sivuaine, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisestä sivuaineesta suoritetaan sekä perusopinnot että aineopinnot, aivan kuten omasta pääaineestakin.

Pitkän sivuaineen lisäksi kandiin voi valita:
A) yhden lyhyen sivuaineen, josta suoritetaan vain perusopinnot ja sen lisäksi pari muuta (esim. kielten) kurssia
TAI
B) erilaisia sivuaineiden kursseja oman mielenkiinnon mukaan suorittamatta mistään oppiaineesta perusopintokokonaisuutta.

Alla vielä sivuaineiden valintamahdollisuudet selkeämmin kuvattuna:

Pitkä sivuaine + lyhyt sivuaine + pari muuta kurssia

TAI

Pitkä sivuaine + muita kursseja

Itse päädyin sivuainekokonaisuuksissa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, eli valitsin sosiologian pitkäksi sivuaineeksi ja sen ohelle psykologian- ja kielten kursseja

Sosiologian pitkä sivuaine + 2 kurssia psykologiaa + kielten kursseja

Koska kandin sivuaineopintoni ovat vielä viimeistelemättä, tuleva kevät näyttää, valitsenko vielä lisää psykologian kursseja sivuaineikseni vai pitäydynkö yllä olevassa suunnitelmassa. Kurssivalintoja voi siis vielä muokata useaan otteeseen opintojen kuluessa (myös sivuainetta voi vaihtaa, jos mieli muuttuu). Opintojen alussa ei vielä tarvitse tietää tarkasti, mitä kaikkea aikoo yliopistolla opiskella tulevan 5 vuoden aikana. Toki kurssivalintoja tehdessä auttaa, jos tietää suunnilleen, mikä itseään kiinnostaa, mutta kaikkiin tieteenaloihin ja oppiaineisiin pääsee kuitenkin tutustumaan vielä yliopisto-opintojen alettua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sivuaineopinnoista löydät lisätietoa kasvatustieteen laitoksemme sivuilta: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/vapaasti-valittavat-opinnot. Sivun alaosassa on linkki "Vapaat sivuaineet täällä" jonka kautta pääset tarkastelemaan eri tieteenalojen ja oppiaineiden sivuainemahdollisuuksia. Jos kaipaat lisätietoa jostakin tietystä sivuaineesta, kurkkaa kyseisen tiedekunnan ja opetusta järjestävän laitoksen nettisivut tai laittele minulle viestiä niin etsin puuttuvat tiedot sinulle! :)

KASVATUSTIETEEN OPINTOJEN SISÄLTÖ

Ja nyt pienen tauon jälkeen siihen varsinaiseen aiheeseen eli yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintojen sisältöön:


KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO

Kasvatustieteen opinnot on jaettu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja kaksivuotiseen maisterin tutkintoon, joista kandidaatin tutkinto suoritetaan ensin. Kandidaatin tutkinto koostuu pääaineen yleis-, perus- ja aineopinnoista sekä sivuaineista. Maisterintutkinto puolestaan koostuu pääaineen yleis- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineista.

Tarkoituksena on siis, että omaan pääaineeseen ja sivuaineisiin tutustutaan ensin perusopinnoissa, joiden avulla opiskeltavasta tieteenalasta saa yleiskatsauksen. Perusopinnoissa esitellään yleensä tieteenalan eri toimintakenttiä ja tutkimuskohteita aika yleisellä tasolla. Aineopintovaiheessa näihin toimintakenttiin ja tutkimuskohteisiin tutustutaan lähemmin ja samalla valmentaudutaan oman kandidaatin tutkielman (eli proseminaarin) tekoon. Syventävissä opinnoissa omaa asiantuntemusta opiskeltavasta alasta syvennetään edelleen ja tutustutaan tarkemmin itseä kiinnostaviin tutkimuskohteisiin ja ilmiöihin omaa maisterin tutkielmaa (eli gradua) silmällä pitäen.

Jyväskylän yliopiston kasvastustieteen koulutukseen hakiessa, haetaan automaattisesti koko viisivuotiseen koulutukseen, eli kadidaatin tutkinnon suoritettuaan ei tarvitse enää erikseen hakea maisteriohjelmaan. Ellei sitten halua vaihtaa maisteriohjelmaa johonkin muuhun esim. ohjausalan maisteriohjelmaan, jonka mainitsin edellisessä kirjoituksessani.

Alla kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatin tutkinnon rakenne ilman sivuaineita

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


PERUSOPINNOT

Kandidaatin tutkintoon kuuluu omasta pääaineesta ensinnäkin perusopinnot, jotka on ajateltu suoritettavan opintojen ensimmäisen vuoden aikana.  Perusopintoihin kuuluu 5 kurssia, joista kolme ensimmäistä ovat yhteisiä koko kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (tarkoittaa sitä, että myös Opettajankoulutuslaitoksella opiskelevat ja erityispedagogiikan tai varhaiskasvatuksen opiskelijat suorittavat nämä samat kurssit) ja kaksi viimeistä vain yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopiskelijoille. Nämä kurssit ovat:

- Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet
- Kasvatustieteen psykologiset perusteet
- Kasvatustieteen sosiologiset perusteet
------------------------------------------------------------
- Kasvatustieteellinen tutkimus
- Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka



AINEOPINNOT

Perusopintojen lisäksi omasta pääaineesta suoritetaan aineopinnot toisen ja kolmannen opintovuoden aikana. Aineopintoihin kuuluu tutkimusmenetelmäopintoja, pakollisia sisältöopintoja, valinnaisia sisältöopintoja sekä proseminaari, eli kandidaatin tutkielman ja kypsyysnäytteen teko. Ennen aineopintojen aloitusta tulee päättää, haluaako opiskella yleistä kasvatustiedettä vai aikuiskasvatustiedettä pääaineenaan, sillä valinnaiset sisältöopinnot valitaan oman suuntautumisen mukaan. Kaikki muut kurssit (eli tutkimusmenetelmät, pakolliset sisältöopinnot ja proseminaari) ovat yhteisiä sekä yleisen kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille. Aineopintojen kurssit ovat:

Tutkimusmenetelmät:
- Määrälliset tutkimusmenetelmät
- Laadulliset tutkimusmenetelmät

Pakolliset sisältöopinnot:
- Kasvatuksen ja aikuiskasvatuksen filosofis-historialliset lähestymistavat
- Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä
- Oppiminen ja kehitys

Valinnaiset sisältöopinnot:

Kasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Länsimaisen sivistyksen juuret / Kasvatus ja modernisaatio
- Oppiminen ja vuorovaikutus / Perhe ja vanhemmuus

Aikuiskasvatustiede:
- Koulutuksen suunnittelu ja arviointi / Oppimisen ohjaaminen
- Ammatillinen aikuiskoulutus ja työssä oppiminen / Henkilöstön kehittäminen yhteisöissä ja työorganisaatioissa
- Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä / Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet

Proseminaari ja kypsyysnäyte

Valinnaisista sisältöopinnoista valitaan siis yhteensä 3 kurssia, jotka täytyy kaikki olla joko kasvatustiedettä tai aikuiskasvatustiedettä. Kultakin riviltä tulee valita yksi kurssi, eli esim. riviltä 3 kasvatustieteilijä valitsisi joko kurssin "Oppiminen ja vuorovaikutus" tai "Perhe ja vanhemmuus". Aikuiskasvatustieteilijä puolestaan valitsisi riviltä 3 joko "Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä" tai "Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet".



YLEISOPINNOT

Pääaineopintoihin kuuluu näiden perus- ja aineopintojen lisäksi yleisopintoja, jotka tarkoittavat mm. yliopisto-opiskeluun tutustumista ja oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimista, pakollisia kielten kursseja, tietotekniikan kursseja, tutkimuskursseja, viestinnän kursseja, oman kasvatustieteellisen ammatillisuuden tutkimista ja työelämään tutustumista. Yleisopintoihin kuuluvat kurssit ovat yhteiset sekä kasvatustieteen että aikuiskasvatustieteen opiskelijoille ja ne kuuluu suorittaa viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Yleisopintojen kurssit ovat:

- Johdatus yliopisto-opiskeluun + HOPS
- Englanti
- Ruotsi
- Tieto- ja viestintätekniikka (ATK)
- SPSS (tutkimusmenetelmäkurssi)
- Kirjoitusviestintä ja puheviestintä
- Ammatillinen kasvu
- Kasvatustieteilijä työelämässä



Kasvatustieteen laitoksemme sivuilta löytyy lisätietoa opintokokonaisuuksista ja kurssisisällöistä: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu. Sivulla ja sen vasemmassa palkissa olevien linkkien kautta pääset tarkastelemaan yleis-, perus-, aine- ja syventävien opintojen kurssitarjottimia.