Muutama viikko sitten järjesteyissä yliopistomme oppiaine-esittelyissä ropisi lukiolaisilta paljon tärkeitä kysymyksiä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta. Koska kaikki aiheesta kiinnostuneet eivät varmaankaan päässeet paikalle, tässä koottuna yleisimmät kysymykset ja vastaukset:
 |
| Kuva: reneequinn.com |
Mitä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot sisältävät paljon erilaisia ja eri aiheisia kursseja laidasta laitaan. Opinnoissa opiskellaan mm. kasvatuspsykologiaa, kasvatussosiologiaa ja kasvatustieteen tutkimusmenetelmiä. Ote on enemmän yhteiskuntatieteellinen kuin pedagoginen. Kasvatustieteiden puolella tutkitaan kasvatusta ja koulutusta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä, tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä ja tutkitaan mm. vanhemmuuden rooleja ja nykyperheiden arkea. Aikuiskasviksessa painopiste on elinikäisessä oppimisessa, jossa tarkastellaan mm. työssä oppimista ja työhyvinvoinnin kysymyksiä. Kasvislaiset ja aikuiskasvislaiset käyvät pitkälti samat kurssit opinnoissaan läpi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kurssisisältöjä ja -valintoja enemmän omaan erikoistumiseen vaikuttaa se, millaisista kasvatusalan ilmiöistä on kiinnostunut ja mistä näkökulmasta asioita tarkastelee mm. esseitä kirjoitellessaan. Itse esimerkiksi tarkastelen korkeakouluissa ja työelämässä oppimista enemmän aikuiskasvatustieteen näkökulmasta, vaikka pääaineekseni olen valinnut yleisen kasvatustieteen.
Lisää kasviksesta tieteenalana täällä ja kursseista täällä.
Mihin kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta työllistytään?
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta ei valmistuta suoraan mihinkään ammattiin. Työllistymismahdollisuuksia on monia, sillä kilpailemme mm. kauppatieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden kanssa samoista työpaikoista. Ainoa ero useimmiten on se, että työt liittyvät tavalla tai toisella enemmän kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Kasvatustieteilijöiden työelämän kentät voidaan pääpirteissään jakaa kolmeen: 1) opetukseen ja kouluttamiseen, 2) suunnitteluun ja hallintoon sekä 3) tutkimustyöhön. Näiden lisäksi kasvatustieteilijöitä työskentelee erilaisissa kasvatusalan asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä ja ohjausalan tehtävissä. Työ sijoittuu enemmän suunnittelun ja hallinnollisen työn puolelle, kuin OKL:sta valmistuvien opettajien, jotka enimmäkseen työskentelevät kentällä erilaisissa opetustehtävissä.
Lisää työkentistä täällä ja korkeakoulutettujen työllistymisestä täällä.
Millaista opiskelu kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa on?/Millaista opiskeluarki on?
Kahdella sanalla ilmaistuna: itsenäistä ja vaihtelevaa. Itsenäisiä töitä on enemmän kuin lukiossa, mutta myös kontaktiopetusta ja ryhmätöitä järjestetään eri muodoissa. Kahta samanlaista viikkoa tuskin lukuvuoteen ehtii kertyä, koska jokaisella kurssilla on erilaiset opetus- ja opiskelumenetelmät käytössä. Opiskelumetodit vaihtelevat tenttiin luvusta ja esseiden/raporttien kirjoittamisesta luennoilla ja tunneilla käymiseen. Keskeistä on kuitenkin omalla ajalla tapahtuva ajatustyö ja omista kurssisuorituksista vastuussa oleminen.
Lisää opiskeluarjesta voit lukea täältä ja täältä.
Miten hakeminen tapahtuu ja miten pääsykokeisiin kannattaa valmistautua?
Hakeminen tapahtuu kevään yhteishaun kautta, joka starttasi 4.3.2013. Pääsykokeena toimii valtakunnallinen VAKAVA-koe, jolla voi siis hakea useampaan eri kasvatusalan koulutukseen. VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaan 26.3. ja kirjalliset kokeet järjestetään 7.5. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla hakijoilla (myös tämän kevään abeilla) on saman verran aikaa valmistautua pääsykokeisiin. Koska aineisto vaihtuu joka vuosi, aiemmin hakeneet eivät hyödy aiemmista hakukerroistaan muuten kuin hakukokemuksensa kautta. Tarkoitus on, että joka kevät kaikki hakijat starttaavat "Samalta viivalta".
Pääsykoe on monivalintakoe, joten aineisto kannattaa opetella huolella. Tärkeintä on opetella ensin ymmärtämään, mistä aineiston tutkimusartikkeleissa on kyse. Vasta ymmärtämisen jälkeen kannattaa ryhtyä miettimään "ulkoa opettelua". Koska lukuaikaa on kaikilla vain vähän päälle kuukausi, se kannattaa käyttää hyödyksi! Kuukauden jaksaa hyvin tsempata ja uurastaa pääsykoeaineiston parissa kun tietää, että maaliviiva häämöttää vain viikkojen päässä! :)
Lisää pääsykokeisiin valmistautumisesta luvassa myöhemmin.
Hakemisesta voit lukea lisää täältä.
 |
| Kuva: wallcapture.com |
